Millaista apua sinä tarvitset metsäasioissa?
Apua saa, kun pyytää. Mutta jos ei tiedä, millaista apua tarvitsee. Ja jos ei tiedä, millaista apua tarvitsee, ei voi tietää sitäkään, mistä sitä apua kannattaisi hakea.
Tämä pätee hyvin myös metsäasioissa. Metsäalalla on paljon toimijoita, joilla on erilaisia toimenkuvia. Yksi ostaa puuta ja tekee puukauppaa. Toinen valvoo, että lakisääteiset asiat tulee tehtyä ja tekee päätöksiä tukiasioista. Kolmas on metsäkoneyrittäjä, joka toteuttaa hakkuita. Metsäkoneyrittäjältä on turha kysyä puukaupoista. Samoin tukiaisoiden kanssa työskentelevältä puunkaadosta.
Jotta tietäisit, kenen puoleen kääntyä, on sinun ensin tiedettävä, millaisiin asioihin apua tarvitset. Onko se kenties käytännön metsurin työt vai puukauppatarjousten vertailu? Miten sitten tiedät, millaista apua tarvitset?
Teetkö itse työt metsässä vai etsitkö tekijän niille?
Metsänomistaja voi tehdä metsässään paljonkin töitä. Myös suunnittelupuolella ja töiden valvonnassa on asioita, jotka voit metsänomistajana hoitaa itse tai sitten ostaa palveluna.
Varsinkin metsän kiertokulun alkupään töissä on paljon sellaista, mitä kannattaakin tehdä itse, jos vain on aikaa ja halua. Metsän kiertokululla tarkoitetaan metsän kasvun eri vaiheita. Kiertokulun alun töiksi lasketaan metsän uudistamiseen liittyviä töitä eli taimien istutusta tai siementen kylvämistä sekä taimikonhoidon eri töitä.
Nuo työt voit hyvin opetella itse tekemään. Siinä saat samalla mukavaa ulkoilua ja näet oman kättesi jäljen metsässä. Taimikon istutuksen voit tehdä vaikka perheen kanssa yhdessä, jolloin lapsetkin pääsevät hommiin. Se on kiva sitten seurata, missä vaiheessa taimet hujahtavat istuttajastaan ohi.
Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tehdä noitakaan töitä itse, jolloin on etsittävä metsuri tai muu metsäpalveluyrittäjä tekemään työ. Itse tehden säästyy toki ammattilaisen kirjoittamalta laskulta, mutta kannattaa myös miettiä oman ajan kustannus. Onko sinulla vapaa-ajallasi aikaa tehdä nuo vai joudutko ottamaan sen pois työajastasi? Kannattaa pohtia, onko sinulla aikaa ja mahdollisuutta tehdä nuo itse? Ja haluatko tehdä niitä? Mikä tahansa onkaan päätöksesi, se on varmasti paras päätös sinulle.
Kun taimet kasvavat nuoreksi metsäksi, työt siirtyvät jo raivaussahasta pikku hiljaa moottorisahalla tai pienemmällä metsäkoneella tehtäväksi ensiharvennukseksi. Puiden kasvaessa isommiksi varttuneemmaksi kasvatusmetsäksi ja lopulta päätehakkuuikäiseksi, työt ovat pääasiassa metsäkoneella tehtäviä harvennus- ja päätehakkuita.
Usein ennen hakkuita tarvitaan ennakkoraivausta, jolla helpotetaan hakkuut tekevän metsäkoneenkuljettajan työtä. Ennakkoraivauksessa raivaussahalla kaadetaan kaadettavien puiden ympäriltä työtä haittaava vesakko ja pienet näreet pois. Ennakkoraivauksenkin voit metsänomistajana tehdä itse tai voit teettää sen metsurilla.
Tästä eteenpäin työt vaativat usein jo sen verran enemmän ammattitaitoa tai järeämpiä koneita töihin, ettei monellakaan metsänomistajalla ole itsellään sellaisia. Sitä varten on metsäalan yrittäjiä – metsureita, metsäpalveluyrittäjiä ja metsäkoneyrittäjiä, joilta löytyy sekä ammattitaitoa, että tarvittavat koneet.
Metsätalouteen liittyy muutakin kuin metsässä tehtävä työ
Metsäasiat eivät ole pelkästään mukavia ulkona metsässä tehtäviä juttuja. Metsänomistukseen ja -hoitoon liittyy monenlaista byrokratiaa sekä suunnittelua ja vaihtoehtojen pohdintatyötä.
Jotta tietäisit, mitä siellä metsässä pitäisi milloinkin tehdä, on työt suunniteltava. Suunnittelun pohjaksi tarvitset tietoa siitä, millaista metsä on nyt missäkin osissa metsätilaasi. Metsän kasvusta on melko tarkkaan tietoa, kuinka nopeasti se kasvaa missäkin vaiheessa. Kasvuun ja ammattilaisten vuosikymmenien kokemukseen perustuu metsänhoitosuositukset, joihin pohjautuen voi arvioida, milloin metsälle kannattaa tehdä jotain hoitotoimia.
Metsäammattilaisen tekemä metsäsuunnitelma on hyvä pohja suunnittelulle. Se on kuin metsän käyttöohjekirja tai käsikirja. Jokaisella metsätilalla olisi hyödyllilstä olla metsäsuunnitelma. Metsänomistajana sinä joka tapauksessa teet päätökset metsän hoitamisesta tai hoitamatta jättämisestä tai metsän suojelusta. Hyvä olisi, jos päätökset perustuisivat faktatietoon. Metsäsuunnitelman voi teettää vaikkapa paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. Tiesitkö muuten, että metsänhoitoyhdistykset ovat paikallisten metsänomistajajäsenien omistamia yhdistyksiä?
Sitten, kun niitä hoitotöitä, ruvetaan pohtimaan, on hyvä tarkastaa, onko mahdollista saada jotain tukia hoitotöihin. Esimerkkejä tuettavista töistä ovat taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus, metsäteiden rakentaminen tai metsän terveyslannoitus. Tukien myöntämisessä on erilaisia vaatimuksia ja metsäammattilaiset osaavat arvioida, onko sinun mahdollista niitä saada. Metsänomistajana voit itse hyvin tehdä tukihakemukset tai sitten voit pyytää hakemuksen tekoon apua metsänhoitoydistyksestä tai Metsäkeskuksesta.
Mikäli sinua kiinnostaa metsän suojelu, niin kannattaa ottaa yhteys Metsäkeskukseen. He tietävät erilaisista suojeluohjelmista ja vaatimuksista, joiden perusteella niihin otetaan metsiä mukaan. Metsänhoitoyhdistyksissäkin tiedetään noista myös aika hyvin.
Puukauppoihin liittyy monenlaista tekemistä – suunnitteluvaiheesta hakkuiden toteutukseen ja jälkitöihin. Noista löytyy vinkkejä maksuttomasta oppaastamme “10 vinkkiä onnistuneiden puukauppojen tekoon”. Voit hoitaa itse puukauppojen teon alusta loppuun, jos se tuntuu sinusta parhaalta ratkaisulta.
Moni metsänomistaja haluaa kuitenkin apua puukauppojen tekoon, kun ei niistä ole kokemusta. Monesta voi tuntua, että vastassa on niin isoja pelureita ostajina, ettei luottamus itseen riitä puukauppa-asioista keskusteluun. Tällaisessa tilanteessa on hyvä pyytää apua vaikka metsänhoitoyhdistyksestä tai joltain muulta metsäpalveluyritykseltä. Heillä on kokemusta puukauppojen teosta ja niissä avustamisesta, joten he tuntevat ostajien toimintatavat ja osaavat auttaa sinua niissä asioissa, joihin apua kaipaat.
Metsäverotus on oma juttunsa, joka on hoidettava
Verottaja on myös kiinnostunut metsänomistajan metsätalouden tuloista ja menoista. Vaikka metsäveroilmoitus tehdään omana erillisenä veroilmoituksena, niin se vaikuttaa silti sinun henkilökohtaiseen verotukseesi.
Miltä näyttää metsätaloutesi vuosi -blogijutussa käydään läpi metsäverotusta. Siitä saat jo vinkkejä metsäveroilmoituksen tekemiseen sekä mahdollisesti arvonlisäverovelvollisuuteen. Metsäveroilmoitus ei ole monimutkainen täyttää. Kun itse täytin ensimmäistä kertaa tuota lomaketta, kyllä siinä meinasi mennä sormi suuhun. Kysyin neuvoja kokeneemmalta metsänomistajalta tuon lomakkeen täyttämiseen. Apua voi myös kysyä metsänhoitoyhdistyksestä tai vaikka tilitoimistosta, jossa on perehdytty metsäverotukseen.
Muutokset metsätilan omistussuhteissa
Osalle metsänomistajista metsä tulee perintönä. Siinä on omat juttunsa, mitkä on hyvä tietä ja mitkä pitää hoitaa ajallaan. Koska tuollainen tilanne ei montaa kertaa eteen tule, harvalla on kokemusta noiden asioiden hoitamisesta. Toisessa maksuttomassa oppaassamme “Mitä kuolinpesän osakkaan pitää tietää metsäasioista” on vinkkejä tuohon tilanteeseen.
Omistusasioita voi olla hyvä pohtia myös ennen kuin metsänomistaja kuolee. Sukupolvenvaihdos kannattaa pohtia huolella ja ottaa erilaiset vaihtoehdot huomioon, jotta teette taloudellisesti fiksuja päätöksiä. Joskus voi olla viisasta siirtää metsätilan omistus metsäyhtymään tai liittää metsä yhteismetsään. Tai voi olla, että paras ratkaisu on metsätilan myynti. Kaikissa näissä on omat kiemuransa huomioon otettavaksi ja selvitettäväksi. Ja vaikeusaste lisääntyy, kun mukana on enemmän kuin yksi perillinen.
Tällaiset omaisuudenhoitoasiat vaativat ammattitaitoa. Lainsäädäntö voi muuttua ja suositukset myös. Eri tilanteissa voi erilainen ratkaisu olla sekä taloudellisesti, että ihmisten ja metsän kannalta paras. Yksi ratkaisu sopii toisille, toinen toisille. Jotkut nauttivat siitä, kun yhdessä tehdään ja hoidetaan asioita. Toisaalla voi ihmissuhteet parantua kertaheitolla, kun saadaan metsäomaisuus siirrettyä jonkun henkilön hallintaan tai myytyä pois. Näissä ei kannata jäädä vuosikausiksi pyörittelemään ja tuskailemaan. Kannattaa ottaa asia esille, etsiä näihin asioihin perehtynyt ammattilainen ja hoitaa asia kuntoon.
Apua ja palvelua metsäasioissa saa, kun pyytää
Sait varmaan käsityksen siitä, että metsäasiat ja metsän omistaminen ovat aika laaja alue. Eivät ne asiat ole kuitenkaan hankalia hoitaa. Tavalliset ihmiset hoitavat metsäasioitaan jatkuvasti. Sinun täytyy itse tietää, mitä asioita hoidat itse ja mihin asioihin kaipaat apua. Kun sen tiedät, on helpompi löytää oikea palveluntarjoaja.
Monessa asiassa voit myös pyytää konsultaatiota tai apua joihinkin osa-alueisiin. Tai sitten voit antaa kaiken palveluntarjoajan tehtäväksi. Niin sanottuja avaimet käteen -palveluja on kyllä tarjolla, jos se on sinun tarpeeseesi paras ratkaisu.
Suosittelen lämpimästi jokaista metsänomistajaa hieman perehtymään metsäasioihin ja opettelemaan alan sanastoa. Niin on helpompi myös keskustella alan ammattilaisten kanssa, kun vähän edes ymmärtää asioista. Ja osaa kysyä ja kyseenalaistaakin tarjottuja vaihtoehtoja, kun on perusteet hallussa.