Talvella on hyvä tehdä suunnitelmia

Vihdoinkin tuli oikein kunnon talvi. Lunta taitaa olla koko maassa mukavasti ja pakkanen paukkuu välillä kipakastikin. Mukavia muutamien pakkasasteiden päiviä, jolloin aurinkokin on pilkistänyt, on ollut useita. Luonto on kaunis lumipeitteessään.

Ensimmäiset pahemmat lumimyräkätkin on jo saatu kokea sähkökatkoksineen osassa maata. Silloin, kun seinästä ei sähkö virtaa ja moni arkinen askare hankaloituu, tunnen syvää kiitollisuutta metsiä ja puulämmitteistä hellaa, takkaa ja saunaa kohtaan. Klapia pesään ja tuijottamaan maagisia tulen liekkejä. Siinä väkisin mieli rauhoittuu ja syke laskee, kun pirtti lämpiää ja keittiön hellalla voi keitellä ruoat ja kahvit. Varautua on kyllä pitänyt, että kuivia klapeja on ja kanisterista löytyy puhdasta vettä tai sitten lähdetään hakemaan naapurin käsipumppukaivosta vettä. Ymmärrän myös, että monessa paikassa sähkökatkot tuovat jo katastrofin aineksia ja onneksi on keksitty aggrekaatit ja muut varavirtavoimat, joista saadaan apu mm. sairaaloissa tai karjatiloilla. Näitä on muuten hyvä joskus pohdiskella, kuinka riippuvaisia me oikeasti ollaan jostain sellaisesta perusasiasta kuin sähkö tai puhdas vesi. Ja mitä ovat ne vaihtoehdot, jos noita ei jostain syystä saakaan. Puulämmitteiset varaavat takat voivat olla pelastus talon lämmityksessä, mutta sekin vaatii kuivaa klapia, jota saa metsästä. Onhan metsäsi hoidettu hyvin, jotta niiden puuntuottokyky säilyy?

Tästä päästäänkin varsinaiseen aiheeseen. Millä jamalla ovat metsiesi hoitosuunnitelmat? Nyt talvipakkasilla on loistava hetki istahtaa pohtimaan näitäkin asioita – vaikka sitä takkatulta tuijotellen. Moni on tehnyt uuden vuoden lupauksia ja päätöksiä oman kuntonsa tai hyvinvointinsa eteen. Voisiko lupauksen tehdä myös oman taloutensa hoitamisen parantamiseen? Metsän hoitaminen on juuri sellainen asia, jolla tuohon voi pitkäjänteisellä työllä vaikuttaa. Metsä ei kasva hetkessä, eikä sen arvo sahaa kuin osakkeiden kurssit Helsingin pörssissä. Kuitenkin se, miten hoidat tai olet hoitamatta metsääsi, vaikuttaa mahdollisiin metsästä saataviin tuloihin viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Vaikka sinulla ei juuri nyt olisikaan akuuttia rahan tarvetta, niin tämän päivän päätöksillä on vaikutusta siihen, mitä sieltä metsästä voi tulevaisuudessa saada – joko sinä itse tai seuraava metsänomistajasukupolvi.

Hyvä on aloittaa kaivamalla piirongin Metsäsuunnitelman hakkuuehdotuslaatikosta metsäsuunnitelma, jos sellainen on metsällesi tehty. Metsäsuunnitelmassa metsätila on jaettu niin sanottuihin kuvioihin, jotka ovat samaa metsätyyppiä ja saman kokoista puustoa. Kullekin kuviolle löytyy metsäsuunnitelmasta ehdotukset hoitotoimenpiteiksi lyhyellä, keskipitkällä tai pidemmällä ajalla. Eri kuvioille on erilaisia ehdotuksia sen mukaan, mitä siellä on tilanne ollut, kun metsäsuunnitelma on tehty. Jossain olisi taimikko hoidettava, toisaalla saattaa olla ensiharvennusta kaipaavaa puustoa ja jossain voi olla jo isoakin tukkikokoista metsää. Voi myös olla kuvioita, joille ei tarvitse nyt tehdä yhtään mitään, vaan antaa kasvaa rauhassa. Metsäsuunnitelma tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sitten se pitäisi päivittää. Käydä tarkistamassa, mikä siellä metsässä on tilanne. Onko metsä kasvanut oletetusti vai nopeammin tai hitaammin. Ettei vaan olisi mitään myrsky- tai hirvituhoja sattunut. Ellei metsäsuunnitelmaa ole, suosittelen laittamaan sellaisen tilaukseen. Kannattaa kysyä omasta metsänhoitoyhdistyksestä tai muulta paikalliselta metsäpalveluiden tuottajalta tarjousta suunnitelman tekemisestä. Missään nimessä ei kannata luottaa pelkästään metsään.fi palvelun tietoihin, jotka on kerätty laserkeilausdatasta, mutta jota ei ole käyty maastossa varmentamassa oikeiksi. Nyt kevättalvella on hyvä nuo tarjoukset pyytää, niin valittu tekijä pääsee sitten heti sopivien kelien tultua suunnitelmaan käsiksi ja maastoon tarvittavia mittauksia tekemään. Metsäsuunnitelma muuten tehdään sen mukaisesti, mitkä ovat sinun omat toiveesi metsäsi hoitamiseksi. Jos haluat maksimoida taloudellista tuottoa tietyllä aikavälillä tai painottaa monimuotoisten luontoarvojen säilymistä metsässäsi, metsäalan ammattilainen ottaa nämä asiat huomioon suunnitelmaa tehdessään. Suunnitelma on myös oikeasti suunnitelma ja ehdotus hoitotoimenpiteistä. Se ei edellytä sinulta toimenpiteitä, jos et halua mitään tehdä tai voit poiketa ehdotuksista. Teet itse päätöksesi, miten sinun metsääsi hoidetaan ja miten sieltä puuta hakataan.

Suunnitelman kanssa on sitten hyvä pohdiskella tilannetta. Onko siellä ehdotettuja toimenpiteitä ja millaisia ne ovat? Onko siellä jotain, mitä itse metsänomistajana voisit tehdä? Tai haluatko ostaa työn joltain paikalliselta metsäpalveluiden tuottajalta? Jos taas on jo harvennuksia tai puukauppoja tehtäväksi, niin mieti, miten niitä lähtisit viemään eteenpäin. Niissä on monenlaisia kiemuroita tiedettäväksi ja hoidettavaksi, mutta kyllä niistä selviää, kun vähän näkee vaivaa asian eteen. Puukauppojen teko ottaa jonkun verran aikaa, joten on hyvä aloittaa tuo prosessi ajallaan, jos tiedät tulevista rahantarpeistasi. Puukaupat kannattaa kilpailuttaa useammalla ostajalla ja vertailla tarjoukset keskenään, jotta saat tehtyä itsellesi ja metsällesi parhaat kaupat. Metsästäsi riippuu, milloin sinne voi metsäkoneella mennä ja kuinka kiinnostava se ostajille on. Myös eri ostajien tilanne vaikuttaa siihen, millaista hintaa he sinulle tarjoavat puistasi ja milloin he sitten hakkuut toteuttavat, jos kaupat syntyy. Julkaisemme pian pienen ilmaisen vinkkioppaan puukauppojen tekemisestä ja millaisilla asioilla voit kasvattaa mahdollisuuksiasi parempiin kauppoihin. Täytyy vielä ratkoa muutamat tekniset ongelmat, jotta saadaan tuo julkaistua.

Nyt, kun talvi on kauneimmillaan, niin lähdetään ulos nauttimaan siitä! Sukset jalkaan ja ladulle. Tai lumikengät ja niiden kanssa metsään umpihankeen. Aaro Hellaakosken säkeiden mukaan:

“”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”

-Outi-