Metsänomistaja voi ostaa työtä, mutta päätökset on tehtävä itse

Miten hoidan metsääni? Miten myyn puuta? Mitä pitää tietää hakkuista? Mistä tiedän, mikä on oikea tapa hoitaa minun metsääni.. 

Monella juuri metsänomistajaksi tulleella pyörii miljoona kysymystä päässään. Voi tulla pelko ja ahdistus, ettei selviä metsänomistamisesta ollenkaan. Joku voi haudata päänsä puskaan, yrittää unohtaa koko metsän ja jättää sen oman onnensa nojaan. Toinen lykkää täyden valtakirjan asioiden hoitamisesta ensimmäiselle metsäalan toimijalle, joka sattuu häntä lähestymään. Kolmas kyselee aina apua, neuvoja ja vinkkejä monesta suunnasta, eikä uskalla tehdä päätöksiä. Neljäs lähtee opettelemaan asioita puu kerrallaan. Viides.. meitä on niin monenlaisia metsänomistajia, kuin on metsänomistajiakin. Jokainen on elämässään erilaisessa vaiheessa ja tekee päätöksiä omalla tavallaan, oli sitten kyse mistä elämän osa-alueesta tahansa.

“Halusin tosiaan opiskelemaan, että ymmärrän miksi ja mitä teen. Ja etten ole vain asiantuntijoiden sanan varassa, kun en itse pysty ilman tietoa tekemään nimenomaan omaa päätöstä.”

Metsänomistaminen on kokonaisuus, joka sisältää tietoa, taitoa ja asennetta. 

Tieto * Taito * Asenne = Hyvä metsänhoito

Tiedot voi jokainen opetella. Taitoja voi hankkia itselleen tai niitä voi ostaa. Asenne määrittelee pitkälle sen, miten suhtaudut koko metsänomistamiseen. Oletko utelias, kiinnostunut, innostunut ja haluat oppia ja ymmärtää vai eikö metsä voisi vähempää sinua kiinnostaa? Tosiasia on kuitenkin se, että metsänomistaja on se, joka päättää, mitä hänen metsässään tehdään ja touhutaan. Hän päättää, miten sitä metsää hoidetaan ja kasvatetaan sekä miten sitä hyödynnetään – taloudellisesti tai vaikka virkistyskäyttöön. Kukaan muu ei noita päätöksiä tee.

Asenne ratkaisee metsäasioissakin

Pohditaanpa vähän tuota asennetta. Asenne on itse asiassa päätös siitä, miten suhtaudut metsänomistamiseen. Se voi olla myönteinen tai kielteinen. 

Mikäli asenteesi on kielteinen metsänomistamiseen, etkä halua itseäsi vaivata metsäasioilla, etkä pohtia omia vaikutusmahdollisuuksiasi muun muassa ympäristö- ja hiilinieluasioihin metsänomistajana, silloin voi olla parempi, että hankkiudut metsästä eroon myymällä sen vallan pois. Saat eurot käteen ja metsä ja siihen liittyvät päätökset, vastuut ja mahdollisuudet jäävät jollekulle muulle.. 

Mikäli haluat kuitenkin saada metsäomaisuudesta tuottoa, mutta et halua vaivata päätäsi metsäasioilla, voisi hyvä ratkaisu olla liittää metsäsi yhteismetsään. Yhteismetsässä metsiä hoidetaan osakaskunnan kokouksen päätösten mukaisesti ja osakkaat saavat tuottoa oman osuutensa mukaisesti. 

Myönteisesti metsään suhtautuva metsänomistaja rupeaakin sitten ottamaan asioista selvää, vaikka saattaa tuntea olonsa kovin tukalaksi vanhan mukavuusalueensa ulkopuolella. Erilaiset ihmiset lähestyvät asiaa oman luonteensa mukaisesti. Joku varovasti kurkistelee metsän suuntaan ja haluaa jonkun ottamaan itseään kädestä kiinni – tuomaan turvaa ja luottamusta, että asiat hoituvat. Toinen porskuttaa ennakkoluulottomasti saappaat jalassa suoraan pöheikköön sisään ja rupeaa touhuamaan sen enempiä ajattelematta. Kolmas opettelee ja opiskelee, pohtii ja miettii ja tuntee ylpeyttä rinnassaan, että on metsänomistaja – omistaa palan omaa isänmaata ja haluaa pitää siitä hyvän huolen. Hän haluaa hoitaa metsäänsä fiksusti ja jättää sen – jos mahdollista – paremmassa kunnossa jälkipolville, kuin mitä se oli tullessaan hänen omistukseensa. Yksi haluaa suojella metsän, toinen on valmis tilaamaan metsäkoneet heti palstalle kaatamaan puuta nurin, jotta eurot kilisevät pussiin. 

Millainen metsänomistajatyyppi sinä olet? Millaista apua sinä kaipaisit vai kaipaatko mitään?

Tiedot ovat tärkeässä roolissa, jotta metsänomistaja pystyy tekemään päätöksiä

Olet varmaan jo huomannut, että metsään liittyy todella paljon erilaisia asioita, joista pitäisi tietää jotain. Älä pelkää! Sinun ei tarvitse tietää syvällisesti, mitä boorin puutos maaperässä * aiheuttaa puustolle tai millaiset apteerausmitat on motolle ** annettu. 

* Boori on yksi alkuaineista ja välttämätön hivenaine kasveille. Boorin puutos haittaa puiden kasvua ja sitä voidaan korjata boorilannoituksella.

** Apteeraus tarkoittaa sitä, miten puut katkaistaan, kun ne kaadetaan. Eri puun käyttötarkoituksiin on erilaisia mittavaatimuksia pituudelle ja puun paksuudelle. Moto on lempinimi metsäkoneelle, jolla tehdään puiden kaato ja katkaisu metsässä.

Sinulle metsänomistajana on tärkeää saada yleiskäsitys metsäasioista. Perussanaston ymmärtäminen helpottaa metsäalan asiantuntijoiden kanssa asiointia. Kun sinulla on jonkinlainen yleiskäsitys asioista, sinun on helpompi lähteä selvittämään eteen tulevia asioita sitä mukaa, kun niitä ilmenee. Jollekin metsänomistajalle vaikkapa puukauppojen teko voi tulla eteen vasta monen vuoden päästä. Joku taas aloittaa ehkä metsäasioiden hoidon ensimmäisistä puukaupoistaan. Metsäveroasiat tulevat kaikille metsänomistajille hoidettavaksi kerran vuodessa, kuten muutkin verotusasiat. Metsäverotukseen liittyvistä asioista voit lukea tästä: Metsätalouden raha-asiat ja veroilmoituksen täyttö ovat henkilökohtaisen talouden pitoa!

Metsänomistaja on aina se, joka tekee päätökset metsän hoitamisesta ja hyödyntämisestä. Hän tekee päätökset, miten metsää hoidetaan vai jättääkö sen hoitamatta. Hän tekee päätökset hakkuista ja puukauppojen tekemisestä. Joitakin lakisääteisiä velvoitteita kuitenkin on, kuten esimerkiksi avohakkuun jälkeinen metsänuudistamisvelvoite. Metsänomistaja voi kuitenkin päättää lain säätämien aikarajojen puitteissa, milloin uudistaminen tehdään ja millä tavalla. Istutetaanko sinne taimia, minkä puulajin taimia ja minkä ikäisiä vai ehkä kylvetään siemeniä tai luotetaanko luontaiseen kasvuun. Metsänomistaja voi päättää metsänsä suojelusta. Siihenkin on erilaisia vaihtoehtoja.

Aloitetaan arvoistasi

Saatat nyt kysyä, miten metsänomistajana pystyt päätöksiä tekemään. Minusta tärkeää on se, että ensin mietit omia arvojasi. Mitä metsä sinulle merkitsee? Onko se puhdas tuottoa kerryttävä omaisuuslaji? Onko se virkistysmetsänä sinulle tärkeä? Haluatko suojella metsäsi niin, ettei siellä tulla hakkuita tekemään? Pidätkö metsää arvokkaana hiilinieluna, joka huolehtii hiilidioksidin sitomisesta ilmasta? 

Mikä sinulle on tärkeintä? Miten metsä sopii sinun sydämesi asioihin mukaan? 

Kun ymmärrät omat arvosi, kannattaa paneutua kokonaiskuvaan. Tietoa noistakin edellämainituista hyvin erilaisista asioita löytyy valtavasti – sekä puolesta että vastaan. Tietovirrasta on osattava suodattaa ääripäiden ehkä mustavalkoisetkin mielenilmaukset ja löytää tosiasioihin perustuva tieto. 

Tärkeää on muistaa se, että metsä ja luonto ovat melkoinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos yksi osanen puuttuu, toiset voivat villiintyä. Hyvä esimerkki tästä on se, kuinka hirvet ja kauriit lisääntyvät kovasti alueilla, joilla ei suurpetoja ole. Tai maaperässä odottaa joidenkin kasvien siemenet vuosikausia, että puita hakattaisiin ja maaperään asti tulisi jälleen valoa ja lämpöä, jotta nuo kasvit voisivat taas päästä valloilleen. Moni yhden asian liike saattaa tehdä hallaa kokonaisuudelle, jos ei ymmärretä sitä, miten tuo yksi asia vaikuttaa kaikkeen muuhun tai miten muu kokonaisuus vaikuttaa tuon yhden asian mahdollisuuksiin elää. Kuulostaako vaikealta? 

Ei kannata huolestua, jos biologia ei koulussa ollut lempiaineesi, etkä tunne näitä asioita omaksesi. Ison kuvan saaminen siitä, miten metsä kasvaa vuosikymmenien aikana ja miten sitä voidaan hoitaa eri ikäkausina, auttaa hyvin ymmärtämään metsänhoidon vaikutukset.Hyvällä metsänhoidolla saadaan metsä kasvamaan hienosti. Ja jos nyt joku häiriö siihen tulee, niin aina voidaan tehdä korjausliikkeitä. Metsän kanssa ei olla jäniksen selässä, eikä päätöksiä tarvitse tehdä kiireellä kuukausi- tai viikkotasolla. Hyvin riittää, kun tilannetta tarkastelee vuositasolla ja pidemmän tähtäimen suunnitelmat tehdään viiden vuoden ja kymmenen vuoden ajalle. Talvella on hyvä tehdä suunnitelmia – jutussa käydään metsäsuunnitelmaa läpi.

Kolmas elementti on taidot

Jokaisen metsänomistajan elämäntilanne on erilainen. Metsänomistajalta ei vaadita sitä, että siellä metsässä pitäisi itse olla tekemässä erilaisia töitä. Halutessaan metsänomistaja voi monenlaisia taitoja hankkia ja tehdä istutukset ja taimikonhoidot raivaussahalla itse. Mahdollisesti vielä jopa ensiharvennusta moottorisahalla, jos kunto ja osaaminen riittävät siihen. Mikäli aikaa ja halua on, nuo metsän elinkaaren alkuvaiheen työt ovat sellaisia, jotka itse tekemällä metsänomistaja säästää työkustannuksissa. Toki omalle ajallekin voisi laskea hinnan, mutta moni metsänomistaja pitää metsätöiden tekemistä hyvänä kuntoiluna ja omana harrastuksenaan.

Nykypäivänä kuitenkin kaikki nuo työt ja varsinkin sitten, kun tarvitaan jo isompia koneita töihin, voidaan teettää ammattilaisella. Metsureita ja metsäpalveluyrittäjiä löytyy ympäri Suomen tekemään taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostustöitä. Metsäkoneyrittäjät tekevät sitten isompia koneita vaativat työt. Taidot ovat siis ostettavissa olevia asioita. Ja ostamalla taitoja, työt tulevat tehtyä ajallaan ja laadukkaasti.

Metsänomistajan kannattaa hankkia riittävät tiedot

Parasta, mitä metsänomistaja voi tehdä metsäomaisuutensa hoidossa, on se, että positiivisella asenteella lähtee opettelemaan metsäasioita eli hankkimaan itselleen riittävät tiedot päätösten tekemiseen. Kun sinulla on riittävät tiedot, sinä pystyt hyvällä omallatunnolla tekemään päätökset ja perustelemaan ne sekä itsellesi, että mahdollisesti muille. 

Tietojen hankinta on tänä päivänä sekä helppoa, että vaikeaa. Netistä löytyy helposti paljon tietoa kaikista asioista. Vaikeaa on se, että netistä löytyy monenlaista tietoa kaikista asioista. Miten siinä erottaa, mikä on oleellista ja oikeaa? Miten siinä tietää, onko joku tieto kokonaiskuvan kannalta tärkeää vai vain johonkin pieneen epäoleelliseen asiaan keskittyvää? Tieto on myös pirstaloituneena moneen paikkaan. Harvoin löytyy keskitetysti ja kootusti asioita yhdestä paikkaa.

Tiedon laadussa on myös paljon vaihtelua. Monesta asiasta löytyy alkeista lähtien tietoa ja sitten todella syvälle menevää ammattitietoutta. Kuinka paljon käytetään ammattisanastoa? Suomennetaanko ammattisanasto niin, että asiaa vasta opetteleva pääsee kiinni siitä vai tuleeko turhautuminen itselle vieraiden termien kanssa?

Tietoa saa myös monella eri tavalla. Nettitiedon lisäksi eri toimijat järjestävät koulutuksia ympäri Suomen. Koulutustilaisuudet ovat hyviä siinä, että siellä voi suoraan kysyä mieltä askarruttavista asioista. Myös muiden metsänomistajien tarinat ja kysymykset tuovat usein itselle uutta tietoa tai pohdittavaa. Koulutustilaisuuksia on lyhyemmistä parin tunnin illoista aina päivän parin kursseihin tai jopa vuoden kestämään metsänomistajakouluun. Osa koulutuksista on ilmaisia. Osa maksaa joitakin kymppejä, mutta metsänomistajana saat nekin vähennettyä verotuksessa kuluina. Koulutuksiin osallistuminen toki vaati omasta kalenterista ajan ja paikan päälle lähtemisen. 

Hyvä tapa hankkia tietoa on myös pyytää paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai muun metsäpalveluyrityksen metsäneuvojaa lähtemään kanssasi tilakäynnille metsääsi. Siellä näet ihan konkreettisesti, miltä tilanne näyttää ja metsäneuvoja voi sinulle kertoa vaihtoehdoista metsän hoitamiseksi. Osalla metsänomistajista metsätila sijaitsee kuitenkin sen verran kaukana, että saattaa olla hankala järjestää aikaa tilakäyntiä varten. Sitä kannattaa kuitenkin pohtia, jos se onnistuisi.

Tänä päivänä tuntuu, että joka asiasta on saatavana verkkokursseja, joita voi käydä 24/7 missä vain, kun vain löytyy nettiyhteydellä varustettu puhelin, tabletti tai läppäri. Toinen asia, johon kiinnitimme huomiota tietoa etsiessämme oli itselle vieras metsäalan sanasto. Tietoa löytyi, mutta emme siitä ymmärtäneet paljon mitään. Ja monesti meni hankalaksi, kun sitten etsi termeille selityksiä, niin taas eksyi jollekin toiselle polulle ja kadotti sen, mihin sitä termin selitystä oli alun perin etsinyt. Koska olin jo metsäalan koulutuksia käynyt ja olin itse jo sisälle metsäasoihin päässyt, emmekä löytäneet metsänomistajille tarkoitettuja verkkokursseja, päätimme tehdä itse sellaisia auttaaksemme muita tuoreita metsänomistajia pääsemään helpommin alkuun omalla metsäpolullaan. Uskon, että käymällä Polku METSÄÄN – untuvikosta metsänomistajaksi kurssin, myös sinä saat hyvän pohjan lähteä tekemään omaan metsääsi liittyviä päätöksiä – nyt ja tulevaisuudessa.

Metsäisin terveisin,

-Outi-