Olethan muistanut huolehtia metsän uudistamisvelvoitteestasi?
Osa metsänomistajista saattaa hieraista silmiään, että mikä ihmeen uudistamisvelvoite? Olenko jättänyt jotain tekemättä? Koskeeko tämä minua? Metsälaissa on kirjattuna metsän uudistamisvelvoite hakkuiden jälkeen. Tavoite on saada riittävän tiheänä kasvava uusi metsä kasvuun lain velvoittamassa ajassa.
Milloin metsänomistajalla on metsän uudistamisvelvoite?
Metsänomistajaa ei koske tänä päivänä kovin moni velvoite ja rajoite siinä, miten omaa metsää hyödyntää. Metsän uudistamisvelvoite on kuitenkin yksi asia, joka on edelleen olemassa nykyisessäkin metsälaissa, joka tuli voimaan vuonna 2014. Sitä aiemmin metsälaki rajoitti metsänomistajaa paljon enemmän. Nykyisessä laissa metsänomistajalla on paljon enemmän vapauksia toimia metsässään, miten haluaa. Uudistamisvelvoitteelta ei voi välttyä, jos tekee päätehakkuita tai harvennushakkuissa metsä jää liian harvaksi.
Metsän uudistamisvelvoitteen taustalla on ajatus siitä, että metsiä ei hävitetä ja metsäpinta-ala ei vähenisi. Ihan hyvä ajatus sinällään. Niin tärkeitä metsät ovat koko maapallon keuhkoina ja hiilen sitojina. Velvoite vain kuulostaa kovin jyrkältä, mutta käydäänpä asia läpi.
Kun teet metsässäsi uudistamishakkuut, joiden pinta-ala on enemmän kuin 0,3 hehtaaria, sinulle tulee uudistamisvelvoite. Myös, jos kasvatushakkuissa tai harvennushakkuissa jäävän puuston määrä ja laatu ei ole riittävä puuston kasvattamiseksi edelleen, voi sinulle metsänomistajana tulla uudistamisvelvoite. Pienemmät kuin 0,3 hehtaarin aukot eivät uudistamisvelvoitetta synnytä.
Mitä uudistamisvelvoite tarkoittaa?
Uudistamisvelvoite tarkoittaa sitä, että sinun on huolehdittava siitä, että paikalle syntyy uusi metsä riittävän nopeasti hakkuiden jälkeen. Aika riippuu siitä, missä päin Suomea metsä sijaitsee. Etelämmässä aika on 10 vuotta, kun taas Pohjois-Suomessa se on jopa 25 vuotta siitä, kun hakkuut on tehty. Kovin tiukasta aikataulusta ei siis ole kyse. Viivytellä ei kuitenkaan kannata.
Mitä kauemmin metsän uudistamisessa kuluu, sitä hankalampi taimien on päästä kunnon kasvuun, kun paikalle on jo ehtinyt ruveta nousemaan heinikkoa ja vatukkoa, joiden kanssa taimet joutuvat taistelemaan kasvutilasta ja ravinteista. Ei ole taloudellisesti järkevää viivytellä uudistamisessa, vaan se kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti hakkuiden jälkeen. Parhaimmillaan olen kuullut maanmuokkauksen tekijän ja kylväjän olevan hakkuuaukolla muutama päivä uudistushakkuiden jälkeen.
Uudistamisvelvoitteen täyttymisessä tarkastellaan taimikon pituutta ja tiheyttä. Taimikon keskipituus on oltava vähintään puoli metriä. Sen on myös oltava riittävän tiheää eli taimien määrä per hehtaari on täytettävä minimivaatimukset. Minimivaatimuksista löytyy tarkemmat tiedot Metsänhoidon suosituksista.
Millaisia metsän uudistamistapoja on?
Uudistamisen tapaa ei metsälaissa määrätä. Metsän uudistaminen voidaan tehdä istuttamalla taimet, kylvämällä siemenet tai luontaisella uudistamisella. Saatat nyt miettiä, mistä tiedät, mikä tapa olisi paras. Uudistamistavan valinta on hyvä tehdä jo ennen kuin hakkuita lähdetään tekemään. Uudistamistavan valintaan vaikuttaa moni asia. Maaperä ja sen rehevyys ohjaavat puulajivalintaa. Myös mahdolliset juurikääpäesiintymät tai alueen vaikea hirvitilanne on otettava huomioon puulajia mietittäessä.
Metsälaissa on myös määritelty uudistamiseen sallitut puulajit. Mikäli näistä poiketaan, on toisenlainen valinta perusteltava hyvin metsänkäyttöilmoituksessa, joka on tehtävä ennen hakkuiden toteuttamista Metsäkeskukselle.
Luontaista uudistamista varten hakkuualalle yleensä jätetään niin sanottuun siemenpuuasentoon isoja puita, jotka huolehtivat luontaisesti siemennyksestä seuraavien vuosien aikana. Mikäli haluat käyttää luontaista uudistamista ja se sopii kyseiselle alueelle, on tuo tiedettävä ennen hakkuiden aloitusta, jotta metsäkoneenkuljettaja tietää jättää siemenpuut pystyyn.
Mikäli uudistaminen tehdään kylvämällä tai istuttamalla, se ei varsinaisesti vaikuta hakkuisiin. Sopivan uudistamismenetelmän valintaan apua löytyy metsänhoidon suosituksista. On myös osattava tilata sopiva maanmuokkaus kylvön tai istutuksen toteuttamiseksi. Ja tietysti on tilattava myös siemenet tai taimet. Kevään uudistamistöiden tilaukset on hyvä tehdä kevättalvella, jotta saa maanmuokkauksen tekijän aukolleen silloin, kun haluaa.
Samoin taimitilaus on tehtävä ajoissa. Millaisia taimia haluat? Minkä ikäisiä taimia? Isommat taimet maksavat hieman enemmän, mutta toisaalta ne ovat isompia myös taistelemaan muun kasvillisuuden kanssa tilasta, eivätkä niin helposti huku heinikkoon. Taimien hinnassa ei kannata ruveta säästämään viimeisissä senteissä. Se on lopulta pienen pieni raha koko metsän kiertoajalle laskettuna.
Mieti myös se, teetkö kylvön tai istutuksen itse tai perheen voimin. Vai löytyykö lähipiiristä talkoolaisia? Istutus ja kylvö ovat sellaisia töitä, joihin lapsetkin usein mielellään lähtevät mukaan. Varsinkin, jos matkaan on pakattu sopivat eväät töiden lomassa nautittavaksi.
Mikäli itselläsi ei ole mahdollisuutta työtä lähteä tekemään, eikä lähipiiristä löydy talkoolaisia, on syytä teettää työ jollain muulla. Toki silloin työstä joutuu maksamaan, mutta kulu on toki metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Joskus uudistamistöistä sovitaan puunostajan kanssa samalla kuin puukaupoistakin. Hyvä vaihtoehto on myös sopia työstä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai jonkun muun metsäpalveluyrittäjän kanssa.
Kuka valvoo metsälain noudattamista ja uudistamisvelvollisuuden täyttämistä?
Suomen Metsäkeskus on tässäkin asiassa valvova viranomainen. Toki Metsäkeskuksen työntekijät eivät ehdi jokaista uudistamisalaa käydä tarkistamassa. He tekevät satunnaisia pistokokeita ja milloinkaan ei tiedä, missä he milloinkin käyvät tarkastusreissullaan. Myös Suomen metsien laserkeilauksella saadaan dataa metsien tilasta. Metsäkeskuksessa voidaan käydä laserkeilausaineistoa läpi ja sieltä saatetaan havaita mahdollisia tarkastettavia kohteita. Ei kannata tuudittautua siihen, että oma metsä on sen verran syrjässä tai ei siellä ole ennenkään tarkastuksia tehty, etteikö tarkastus voisi kohdalle osua.
Lyhyt kertaus metsän uudistamisvelvoitteesta. Uudistamishakkuiden jälkeen isommille kuin 0.3 hehtaarin aukoille syntyy metsänomistajalle uudistamisvelvollisuus. Riippuu metsän sijainnista Suomessa, missä ajassa keskimäärin puolen metrin riittävän tiheä ja hyväkuntoinen taimikko pitää syntyä. Uudistamistapaa ei ole laissa määrätty, mutta siihen vaikuttaa moni asia aina maaperästä ja hirvitilanteesta lähtien.
Olethan huolehtinut, että omassa metsässäsi uudistamisvelvoite on täytetty?