Myrsky tuhosi metsän – mitä metsänomistajan pitää tietää
Tänäkin kesänä on jo muutama myrsky ja rajuilma puhaltanut puuta nurin Suomessa miljoonia kuutioita. Mitä metsänomistajan pitäisi tietää, jos myrsky osuu omaan metsään? Miten pitää toimia? Mitä määräyksiä asiaan liittyy, kun myrskytuhot iskevät kohdalle?
Myrskytuhot näyttävät järkyttäviltä, kun tuhoalueen reunalta katselee. Siinä helposti kostuu metsänomistajan silmäkulma, kun katselee tuhoa. Usein tuho osuu hyvässä kasvussa tai lähellä päätehakkuuikää olleeseen metsään, jolloin tuntuu, että eurot ovat lentäneet puhurin mukana taivaan tuuliin. Samalla on oma ja aiempien metsänomistajien työ valunut hukkaan.
Luonnonvoimille me emme voi mitään. Ne on vain otettava vastaan, vaikka kuinka kiukuttaisi ja harmittaisi. Tärkeää on miettiä, miten päästä tuhon jälkeen eteenpäin.
Tilannekartoitus ja tuhojen arviointi
Kun myrsky on ohi, ensimmäisenä tulee tehtäväksi tilannekartoitus. Paljonko puuta on kaatunut ja missä kunnossa metsä ja puut ylipäätään ovat? Usein myrskyn kaatamat puut ovat sikin sokin kuin mikado-pelin tikut. Osa puista voi olla katkenneita. Osa on vielä kiinni juuristossaan. Puut ovat sekaisin keskenään ja jännityksissä ristiin rastiin.
Muista, että myrskyn kaatamat puut voivat olla hengenvaarallisesti pingottuneita tai osin vajavaisesti kaatuneita. Metsänomistajan ei ole hyvä mennä sinne metsään itse kulkemaan ja ihmettelemään. Jätä se ammattilaisille! Ammattilaiset osaavat paremmin arvioida tilannetta.
Tuhojen arviointia varten kannattaa ottaa yhteyttä vaikka metsänhoitoyhdistykseen tai muuhun paikalliseen metsäpalveluyritykseen, joka tekee metsäarvioita. Arvioinnissa todetaan kaatuneen tai tuhoutuneen puuston määrä ja todennäköisesti saat myös ehdotuksen jatkotoimista.
Arvioinnissa voidaan mahdollisesti päätellä kaatuneiden puiden kuntoa. Jos tuho on paha, puut voivat olla pirstoutuneita ja sisäisesti säröytyneitä niin, ettei niistä pystytä sahatavaraa tekemään. Joskus voi käydä niin onnellisesti, että puut ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa ja niistä voitaisiin sahatavaraakin vielä saada.
Ensiarvion jälkeen on hyvä ottaa yhteyttä puunostajiin ja kysyä heidän kiinnostustaan ostaa puut. Kaikki sahat eivät myrskytuhopuita ota ollenkaan. Metsäteollisuuden ostajatkin helposti sanovat, että kaikki menee kuitupuuksi, jolloin hinta on sen mukainen.
Hyvässä lykyssä löydät ostajan, joka pystyy tekemään nopeasti kaupat ja saa korjuukaluston nopeasti liikkeelle. Mikäli myrskytuhoalueet ovat isoja ja puuta on kaatunut miljoonia kuutioita, voi ostajan ja korjuukaluston saaminen olla vaikeaa. Eikä se aina onnistukaan.
Onko sinulla metsävakuutus, joka korvaa myrskytuhot?
Mikäli sinulla on metsävakuutus, tee myrskytuhoilmoitus omaan vakuutusyhtiöön. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat ohjeistuksensa ilmoituksen tekemisestä. Samoin vakuutuksissa on eroja sen suhteen, mikä on minimimäärä kaatunutta puustoa, josta lähdetään korvauksia maksamaan.
Metsävakuutuksissa voi olla myös eri tasoja, jotka määrittävät korvaussummien määrän. Kannattaa kaivaa sen oman metsävakuutuksen vakuutuskirja esiin ja vakuutusehdot.
Usein myrskytuhoilmoituksen voi tehdä vakuutusyhtiön verkkopalvelussa tai soittamalla vakuutusyhtiöön. Omasta yhtiöstä saat sitten toimintaohjeet, mitä pitää vielä heille ilmoittaa tai toimittaa, jotta korvauksen saan tilillesi.
Mikäli sinulla ei ole metsävakuutusta, sitten vahingot on vain kärsittävä omasta pussista. Myrskytuhoihin ei ole saatavissa mitään muita avustuksia tai korvauksia.
Jätä myrskypuiden korjaaminen ammattilaisille
Myrskypuiden korjaaminen vaatii ammattiosaamista ja yleensä myös konetyötä. Korjaaminen on hidasta, kun sen toteuttaminen vaatii tarkempaa pohdintaa kuin normaalit hakkuut. Puut ovat maassa sekaisin ja on katsottava rauhassa, missä järjestyksessä puita aletaan katkomaan. Voi olla, että tarvitaan sekä metsuri että metsäkone yhdessä työhön.
Missään nimessä metsänomistajan ei pidä itse yksin lähteä myrskypuita setvimään. Puut voivat olla jännityksellä arvaamattomiin suuntiin. Jännityksestä vapautuessaan voivat puut singota ja juuripaakut kääntyä nopeasti kiristyksessä olevien juurien takia omituisiin suuntiin. Siinä on vaara jäädä alle tai saada puu päälleen. Jätä myrskytuhopuiden korjuu ammattilaisille.
Metsänkäyttöilmoitus on muistettava tehdä
Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä myös metsätuhon takia tehtävistä hakkuista. Lisätietoja metsänkäyttöilmoituksesta sekä tiedot ilmoituksen tekemistä varten löytyy Metsäkeskuksen sivulta Metsänkäyttöilmoitus.
Normaalisti metsänkäyttöilmoitus on tehtävä vähintään 10 päivää ennen hakkuiden aloitusta. Myrskytuhokorjuissa voi hakea poikkeuslupaa aloittaa hakkuut nopeamminkin.
Tuore puutavara on poistettava metsästä lakisääteisten määräaikojen puitteissa
Laki metsätuhojen torjunnasta asettaa määräajat kuorellisen havupuun poistamiselle ja kuljettamiselle metsästä. Laki on säädetty, jotta voitaisiin minimoida puutavaravarastoista ja myrskytuhoista kasvavalle puustolle muodostuvaa hyönteis- ja sienituhovaaraa.
Tuon metsätuholain velvoitteet koskevat myös lumen ja myrskyjen kaatamien puiden poistoa, ei pelkästään hakkuissa kaadettuja puita.
Kuusella poistovelvoite tulee, jos puutavaraa on enemmän kuin 10 kuutiota hehtaarilla. Männyllä raja on 20 kuutiota hehtaarilla. Poistovelvoite koskee tyvipäästä yli 10 senttimetriä halkaisijaltaan olevia puita.
Suomi on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, joilla on omat aikarajansa. Tarkemmin näistä velvoitteista ja ohjeista löytyy Metsäkeskuksen sivulta Metsää koskevia säädöksiä.
Mikäli vahinkojen määrä on metsätuholain poistovelvoitteen määriä pienempiä, voi metsänomistaja miettiä, mitä tekee. Halutessaan voit kerätä puut pois metsästä ja käyttää vaikka polttopuuna. Toinen vaihtoehto on jättää kaatuneet puut sijoilleen. Niistä tulee ajan kanssa metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja järeitä lahopuita, jollaisia moni laji tarvitsee elääkseen.
Myrskyn jälkeen - mitä sitten?
Mikäli myrskyn tuhoama alue on yli 0,3 hehtaaria, tulee metsänomistajalle uudistamisvelvoite alalle. Uudistamisvelvoite tarkoittaa sitä, että metsänomistajan on huolehdittavan, että alueelle alkaa kasvamaan uusi metsä. Yleensä se tarkoittaa metsätuhoalueella sitä, että on joko istutettava taimia tai kylvettävä siemeniä. Siemenpuita on harvoin jäänyt pystyyn, jotta voisi luottaa luontaiseen siemennykseen ja taimikon muodostumiseen.
Metsän uudistamisvelvoite täyttyy, kun määräaikaan mennessä uudistusalalla on ainakin vähimmäismäärä keskipituudeltaan vähintään 50 cm:n mittaisia kasvatuskelpoisia taimia. Määräajat ja taimien määrät hehtaarilla riippuvat metsän sijainnista Suomessa. Metsänhoidonsuosituksista löytyy tarkempi taulukko noista metsälain vaatimuksista.
Luonto on arvaamaton – se on riski metsänomistajalle. Toisaalta luonto on arvaamaton – ja se on rikkaus metsänomistajalle. Joskus yllätykset voivat olla ikäviä, joskus positiivisia. Pääasia on, että metsänomistaja tiedostaa myös luonnonvoimien aiheuttamien tuhojen riskit ja pohtii omaa riskinottokykyään. Oletko metsänomistajana valmis ottamaan riskit vastaan vai vakuutatko metsäsi? Pohditko metsänhoitotöitä ja muita toimenpiteitä, joilla voisi luonnonvoimien riskejä pienentää?
Toivottavasti myrskyt eivät ole iskeneet, eivätkä iske metsääsi. Jos kuitenkin käy huono tuuri, niin toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle apua.
metsäisin terveisin
Outi