Miten hoidan metsääni?
Miten hoidan metsääni, kysyy moni aloitteleva metsänomistaja. Kun tuo kysymys pyörii mielessä, voi tunneskaala pyöriä uteliaisuudesta ja innosta kauhuun ja ahdistukseen. Osaanko minä? Entä jos pilaankin metsän jotenkin?
Kun sitten lähdet etsimään vastausta netin syövereistä, voi tulla hämmennys hakutuloksia katsellessa. Tunnistat isoja metsäteollisuusyrityksiä. Metsäteollisuus. Metsähallitus. Vastuullinen metsänhoito? Kestävä kehitys? Talousmetsä? Metsänhoitoa kehitettävä ammattimaisempaan suuntaan? Verottaja? Metsänomistaja kantaa vastuuta hiilinielusta? Kuviot tuntuvat niin isoilta, ettet ehkä enää tiedä, sovitko sinä itse tuohon kuvioon. Voi olla, ettei sinulla ole mitään kokemusta tai ammattitaitoa. Etkä ymmärrä, mitä noista löytyneistä teksteistä voisi edes auttaa sinua.
Tuttu tunne! Näin minullekin kävi, kun meistä oli tullut metsänomistajia. Minä upposin nettiin tutkimaan kirjoituksia. Muistan, että koitin laittaa mielenkiintoisten sivujen osoitteita kirjanmerkkeihin talteen – tähän pitää vielä palata. Ja samalla klikkasin taas seuraavaa linkkiä, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Ja taas uutta, ja uutta… ja aikaa vierähtää, tunti, toinen, viikko… ja nyt voit sitten tehdä saman kuin minäkin: Nosta katseesi irti ruudusta ja irrota sormet pois sieltä netistä nyt hetkeksi. Hengitä syvään. Hengitä ihan rauhassa. Metsiä on hoidettu ennenkin. Ihan tavalliset ihmiset ovat niitä hoitaneet.
Meitä suomalaisia yksityismetsänomistajia on yli 620 000! Siis joka yhdeksäs suomalainen! Sinunkin tuttavapiirissäsi on ihan varmasti joku muukin metsänomistaja. Et ole yksin. Et ole ainoa. Suurin osa metsänomistajista ei enää asu metsänsä lähellä, vaan ovat etämetsänomistajia, joiden arki on ihan muualla kuin metsässä.
Miten haluat hoitaa metsääsi?
Jotta voit ruveta miettimään tarkemmin tuota “miten hoidat metsääsi” -kysymystä, sinun kannattaa ensin pohtia hieman sitä, miten haluat sitä hoitaa. Mikä sinulle on metsässäsi tärkeää? Onko se tärkeä sinulle perintönä, muistoina? Onko sinulle tärkeää, että metsä näyttää metsältä aina vai voiko siellä olla aukkojakin, joihin kasvatat uutta metsää? Haluatko varmistaa, että mustikkamaastosi säilyvät? Onko metsä sinulle virkistysmetsä, hyvän olon terapiapaikka? Vai onko metsä sinulle taloudellinen turva? Vai kaikkea noita?
Vastauksilla noihin kysymyksiin pääset lähemmäksi sitä, miten haluat metsääsi hoitaa. Jos metsä on taloudellinen turva ja sieltä pitäisi saada rahaa muihin itsellesi tärkeisiin asioihin, on metsää hoidettava niin, että se tuottaa. Metsäalan termejä käyttäen metsää hoidetaan silloin talousmetsänä. Talousmetsänäkin metsää voidaan hoitaa erilaisin tavoin. Kannattaa pohtia ja ottaa selvää, mikä on metsällesi sopivin tapa ja mikä itsestäsi tuntuu parhaalta.
Jos haluat hoitaa metsääsi enemmän virkistyskäyttöä ajatellen, ei tuottojen maksimointi ole ensimmäinen huomioon otettava asia. On pohdittava sitä, miten ne marjamaastot pysyvät hyvänä. Miten siellä metsässä on helppo kulkea. Miten kauniit maisemat tai tärkeät kohteet säilyvät ja virkistyskäyttö on mahdollista. Jos haluat painottaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja varmistaa eläinten elinolosuhteiden säilymisen, on hoitotoimia mietittävä enemmän nuo huomioon ottaen.
Mistä tiedät, miten metsääsi voidaan hoitaa?
Metsänhoito ei ole mustavalkoista ja joko tai – vaihtoehtoja. Aina voidaan pohtia asiaa eri kantilta ja erilaisia asioita huomioon ottaen. Hoitosuunnitelma voidaan tehdä rauhassa miettien ja sinun toiveitasi hoidon suhteen painottaen.
Metsäalan ammattilaisten kanssa on hyvä käydä siellä metsässä katsomassa, miltä siellä nyt näyttää. Sitten on hyvä istua alas saman pöydän ääreen juttelemaan vaihtoehdoista. Sinä kerrot omat ajatuksesi ja toiveesi. Metsäneuvoja kertoo sinulle erilaisista vaihtoehdoista. Ja sinä kysyt ja pyydät selittämään niin, että ymmärrät, mitä hän sinulle kertoo.
Harva metsänomistaja ymmärtää metsäalan sanastoa ja asioita niin, että ei tarvitsisi niistä mitään kysyä. Metsäneuvojat taas tekevät työkseen metsänhoitoon liittyviä asioita ja sanasto on heillä selkäytimessä. He eivät välttämättä aina huomaa niitä riittävästi selittää. Tuossa on vähän sama ilmiö kuin lääkärillä, joka osaa lääketieteellisen termistön vaikka unissaan. Lääkäri ei huomaa asiakkaan hämmennystä, kun tämä ei tajua diagnoosia ja hoitovaihtoehtoja, kun päällimmäisenä tunteena nousee huoli siitä, onko vaiva hoidettavissa vai ei.
Kysy ja pyydä selityksiä. Kysy ja pyydä esittelemään erilaisia vaihtoehtoja ja perusteluja niille. Jos saamasi vaihtoehdot eivät tunnu hyvältä tai perustelut eivät vakuuta sinua, kysy joltain muulta apua. Metsänhoidon miettimiseen saat apua metsänhoitoyhdistyksistä, joita löytyy joka puolelta Suomea. Iso osa metsänomistajista on paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseniä ja saa omasta yhdistyksestään apua omiin metsäasioihinsa. Oman alueesi metsänhoitoyhdistyksen löydät www.mhy.fi -sivulta heti yläreunan hakua apuna käyttäen. Paikallisesti voi löytyä myös muita metsäpalveluyrityksiä, joista löydät tietoa etsimällä netistä tai kysymällä muilta metsänomistajilta vinkkejä.
Mitä se metsänhoito tarkoittaa?
Metsää on hyvin erilaista. On pientä taimikkoa, jossa puut ovat kasvuvaiheensa alkuvuosissa. Taimet hukkuvat helposti vatukkoon, muuhun kasvillisuuteen tai lehtipuuvesakkoon, jota hiemankaan ravinteikkaammalle maaperälle nousee nopeasti, kun isot puut on kaadettu. Nuo pienet taimet kaipaavat apua, tilaa hengittää ja saada valoa ja ravinteita. Kuvittelepa itsesi pieneksi lapseksi vaikka toritapahtumassa, jossa aikuisia piisaa ruuhkaksi asti. Et näe mitään, meinaat jäädä koko ajan jonkun jalkoihin.. Taimikonhoito on taimien auttamista saamaan elintilaa. Tuota tehdään eri tavoin siihen asti, kunnes puut pärjäävät jo omillaan ja pystyvät pitämään tilastaan huolen.
Nuoressa metsässä tulee vastaan myös se, että jossain kohtaa puiden määrä alkaa olla liian tiheä. Kaikille puille ei enää tahdo riittää tarpeeksi valoa eikä ravinteita. Hirvet ovat saattaneet napsia joidenkin puiden latvat taimivaiheessa ja puut ovat huonolaatuisia. Voi olla, että puut ovat kasvaneet vinkuraan koittaessaan väistää naapuria. Et itsekään halua olla liian lähellä toista, joka heiluu vieressä kädet viuhtoen, vaan koitat väistää kauemmas. Puu vaan ei juuriltaan pääse mihinkään. Samoin koitat ojentaa kaulaasi pidemmäksi ja nousta varpaille, jos liian tiiviissä ihmismassassa koitat nähdä vaikka esiintymislavalle. Puut kurkottavat latvaansa kohti valoa, eivätkä siinä samalla ehdi kasvattaa runkoaan tukevammaksi. Silloin niistä tulee pitkiä ja honteloita, heikosti tuulta ja lumen painoa kestäviä. Nuoressa metsässä hoitona on harventaminen. Harvennuksella poistetaan noita huonolaatuisia puita kilpailemasta ravinteista ja valosta. Samalla annetaan paremmille puille tilaa kasvaa.
Harvennus voidaan tehdä useampaan kertaan ennen kuin puut ovat kasvaneet isoiksi tukkipuiksi, joista saadaan sahatavaraa rakennusteollisuuteen ja moneen muuhun tarkoitukseen. Tukkipuut ovat metsänomistajalle niitä tuottoisimpia puita ja niistä saa parhaan hinnan kuutiometriltä eli motilta.
Riippuu puustosta, milloin ja millaisia hoitotoimia tarvitaan
Riippuen siitä, millaista puusto on – ikä ja puulaji tai puulajit sekä miten sitä on aiemmin hoidettu, valitaan hoitotoimenpiteet. Ja miten sinä, metsänomistaja, haluat metsääsi hoidettavan? Harvennuksia ja hakkuita voidaan tehdä eri tavoin – valitsemalla koon, laadun, puulajin mukaan, valitsemalla harvennustiheys ja sen mahdollinen vaihtelu. Mitä jätetään kasvamaan, mitä halutaan poistaa? Halutaanko pitää metsä aina sellaisena, että siellä on aina isojakin puita? Monenlaisia asioita kannattaa miettiä ja erilaisia vaihtoehtoja on kyllä.
Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että jos et tiedä, mistä metsään menisi, kun se on niin tiheää, sille pitäisi pian tehdä jo jotain. Jos metsässä on niin pimeää, että valo ei pääse maahan asti ja siellä ei enää kasva puiden alla mitään, pitäisi jotain jo tehdä. Jos metsässä on tapahtunut jotain tuhoja – lumituhoja, myrskytuhoja, hyönteistuhoja – sille pitää tehdä jotain, ettei tilanne pahene ja leviä lähiympäristöön.
Näillä ajatuksilla pääset jo pitkälle. Käy katsomassa metsässäsi. Kysy neuvoa ja vinkkejä metsäalan asiantuntijoilta. Pohdi omia toiveitasi metsän suhteen. Metsänhoito on pitkäjänteistä työtä, eikä siinä tarvitse tehdä hätiköityjä nopeita päätöksiä. Ja muista, metsänomistaja on metsän omistaja ja omistaja päättää sen, miten sitä metsää hoidetaan ja käytetään. Jos et halua jotain siellä tehdä tai jonkun toimijan kanssa asioiden hoituminen ei tunnu hyvältä, etsi toinen palveluntarjoaja. Valitsethan sinä kauppasikin missä asioit tai pankin, vakuutusyhtiön..
Metsäisin terveisin
-Outi-