Puukaupoista voi saada hyvätkin rahat

Kolme kantoa, johon metsänomistaja voi kompastua puukauppatulojen kanssa

Puukauppatulojen tupsahtaessa tilille tuntuu mukavalta. Nyt on rahaa toteuttaa niitä asioita, joihin oli rahoja suunnitellut. Usein tilille tulee vielä isompi summa, mitä kuvittelit. Tyytyväisenä nautit metsänomistajan tilipäivästä. Mutta ole nyt tarkkana, ettet kompastu!

Nyt kannattaa pitää pää hetken aikaa kylmänä ja ottaa hetkeksi aikaa paperit nenänsä eteen ja tehdä laskelmia, ettei seuraavana keväänä tule kylmää suihkua. On muutama asia, jotka sinun metsänomistajana kannattaa nyt hoitaa tai ainakin tiedostaa. Kaikki tilille tullut raha ei olekaan omaasi. Kun raha ei ole omaa, sitä ei kannata käyttää.

Mistä tilille tullut puukauppatulo muodostuu

Metsänomistaja saa puukaupoista tuloa sen mukaan, mitkä kuutiohinnat eri puutavaralajeille sovittiin ostajan kanssa ja kuinka paljon kutakin puutavaralajia on sitten hakkuissa saatu. Tuo ei kuitenkaan ole se summa, joka tilillesi tulee. Mietit nyt varmaan, että miten niin ei ole. Anna, kun selitän sinulle, mistä se koostuu.

Tuosta kertyvästä puukauppatulosta puunostaja nappaa ennakkoveron pois. Pystykaupoista, joka on yleisin puukauppatapa nykyään, ennakkovero on 19%. Mikäli kauppa on tehty hankintakauppana tai käteiskauppana, ennakkovero on vain 13%. Tuo ennakkoveron määrä lasketaan arvonlisäverottomasta puukauppatulosta.

Sitten puun ostaja lisää puukauppahintaan arvonlisäveron, joka on 24%. 

Otetaan yksinkertainen esimerkki, jossa puukauppatulo on kuutiohinnoista ja hakkuilta kertyneistä moteista laskettuna 10 000,-.

Tästä ennakkoveron määrä on 19% eli 1900,-

Arvonlisävero on 24% eli 2400,-

Tilillesi siis tulee: 10 000,- – 1900,- + 2400,- = 10 500,-

Nyt saatat hihkaista, että verot on hoidettu ja sainkin enemmän kuin luulin. Mutta äläpäs nyt hosu. Jatketaan asian tutkimista vielä.

Tukku seteleitä kädessä

Puukauppojen arvonlisävero on ensimmäinen kanto

Arvonlisävero on verottajan rahaa. Tuottojen arvonlisäverosta voidaan vähentää kulujen arvonlisäverot ja tuo jäljelle jäävä erotus on maksettava verottajalle. 

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on 10 000,- puukauppatuloja vuodessa. Metsänomistaja voi myös halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka tuo raja ei täyttyisikään. Olen kirjoittanut blogikirjoituksen Miksi metsänomistajan kannattaisi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi? Sieltä voit lukea enemmän tästä arvonlisäverovelvollisuudesta.

Yleensä metsänomistaja on arvonlisäverovelvollisena vuosi-ilmoitusmenettelyssä. Silloin lasketaan kerran vuodessa tilanne arvonlisäverojen osalta. Sinun on etsänomistajana itse pidettävä huoli siitä, että teet arvonlisäveroilmoituksen helmikuun loppuun mennessä sekä maksat mahdolliset maksettavat arvonlisäverot samoin verottajalle.

Laske kaikista vuoden aikana saamistasi puukauppatuloista arvonlisäverot yhteen. Laske myös kaikista vuoden aikana maksamistasi metsätalouden kuluista arvonlisäverot yhteen. Noiden kahden erotus on sitten se euromäärä, jonka pitää liikahtaa joko sinulta verottajalle tai verottajalta sinulle – riippuen siitä, onko tulojen alvit isommat vai pienemmät kuin menojen alvit.

Kun arvonlisäverot hoidetaan kerran vuodessa, voi olla, ettet muistakaan tätä, kun puukaupparahat sinulle tulevat. Tämä voi olla kuitenkin isokin summa maksettavaksi helmikuun lopulla verottajalle, joten viisaana metsänomistajana sinun kannattaa laittaa heti puukaupparahat saatuasi arvonlisäveron verran rahaa syrjään vaikka jollekin toiselle tilille. Näin sinulla on rahat alvin maksamista varten seuraavan vuoden helmikuussa.

Ja jos sitten maksettavan alvin määrä onkin pienempi kuin mitä talteen laitoit, sitten voit käyttää alvien maksamisen jälkeen jäävän rahan, mihin haluat. Tämä on varmasti mukava yllätys helmikuussa, jos sinulla onkin sitten hieman ylimääräistä tallessa.

Sait varmaan kiinni tästä vinkistä: Laita puukauppatulojen mukana saamasi arvonlisäveron verran rahaa talteen jonnekin muualle, kuin mistä käytät normaalisti rahaa.

Ennakkoverot puukauppatuloista ja pääomatulojen verotus

Ei varmaan ole sinullekaan yllätys, että verottaja haluaa ottaa omansa kaikesta. Sait sitten tuloja palkkatulona tai pääomatuloina sijoituksistasi tai kuten nyt – puukauppatuloista. Puukaupoista on määrätty pidätettäväksi ennakkovero joko 19% tai 13%, riippuen siitä, mitä kauppatapaa käytetään.

Puun ostaja tekee tuon ennakkoveron pidätyksen automaattisesti samalla, kun hän tilittää puukauppatuloja metsänomistajalle. Puun ostaja myös maksaa nuo ennakkoverot verottajalle sekä ilmoittaa vuoden aikana tehdyistä puukaupoista verottajalle. Sinun ei itse tarvise puukauppatuloja verottajalle ilmoittaa.

Metsästä saatavat tulot ovat pääomatuloa. Pääomatulojen veroprosentti on 30%. Yli 30 000,- euron menevistä pääomatuloista verottaja nappaa 34%. Huomaa nyt, että puhutaan eri veroprosenteista! Ennakkovero on joko 19% tai 13% ja pääomatulojen veroprosentti 30% tai 34%. Tuossa on melkoinen ero ja kannattaa sekin ymmärtää hieman paremmin.

Kolikoita kasakaupalla

Metsäomaisuus on sinun pääomaasi, jonka verotus on pääomatulojen verotusta. Kuten kaikessa muussakin verotuksessa, vero lasketaan tuotosta eli tulojen ja menojen erotuksesta. Metsänomistajana voit siis vähentää puukauppatuloista metsäomaisuutesi hoidosta aiheutuneet kulut, jonka jälkeen saadaan pääomatulo. Lisäksi on vielä muutama vähennys, jotka voivat hyödyttää sinua metsänomistajana ennen lopullisen pääomatuloveron laskemista. Tällainen on esimerkiksi metsävähennys. Näistä metsätalouden kuluista ja metsävähennyksestä voit lukea lisää artikkelistani: Metsätalouden raha-asiat ja veroilmoituksen täyttö ovat henkilökohtaisen talouden pitoa!

Tärkeintä tässä vaiheessa, kun saat puukaupparahat tilillesi on myös ymmärtää se, että voi olla, ettei tuo tehty ennakonpidätys riitä kattamaan kaikkea pääomatuloveroa kuluvalta verovuodelta. Kannattaa varautua myös siihen, että voi joutua maksamaan kuluvasta verovuodelta lisäveroja. Ei siis kannata kompastua pääomatuloveroon ja kuluttaa ihan kaikkea rahaa heti.

Voinko pienentää maksettavakseni tulevia veroja?

Kyllä voit! Pitää vain hieman perehtyä asiaa, jotta voit tehdä itsellesi parhaan ratkaisun tässäkin. Tässä päästään siihen kolmanteen kantoon eli verosuunnitteluun ja kuluihin varautumiseen. Mikäli metsässäsi on tehty päätehakkuita, on huolehdittava metsän uudistamisesta. Uudistamiskuluja tulee mahdollisesti maan muokkaamisesta, taimien tai siementen hankkimisesta sekä istutus- tai siemennystyöstä. Joskus tämä tehdään jo samana vuonna kuin hakkuut on toteutuneet. Usein tämä menee seuraavalle vuodelle, jolloin eletään eri verovuotta. 

Mikäli uudistamiskulut tulevat samalle verovuodelle, ne selkeästi vähentävät metsätalouden tuloa. Mutta jos kulut menevät seuraavalle vuodelle, voidaan niihin varautua metsäverotuksessa tekemällä menovaraus. Se tarkoittaa sitä, että varataan tietty summa tulevalle vuodelle kuluja varten ja se vähennetään nyt metsätalouden tuloista. Seuraavana vuonna, kun kulut varsinaisesti tulevat maksettavaksi, puretaan sitten se varaus metsäveroilmoituksella. Silloin todetaan, että nämä on jo otettu huomioon veroissa edellisenä vuonna. Menovarausta ei ole pakko tehdä, mutta sen voi tehdä, jos katsoo sen olevan itselle hyödyllisen. 

Myös aiemmin mainittua metsävähennystä voidaan käyttää pienentämään metsätalouden tuloa ja sitä kautta pääomaveroja. Lisäksi verottaja otti vuonna 2017 käyttöön metsätalouden yrittäjävähennyksen. Tuo 5% yrittäjävähennys vähentää myös metsätalouden tuloa ennen kuin siitä lasketaan verot. Verottaja tekee automaattisesti yrittäjävähennyksen laskiessaan metsätalouden tulosta ja siirtäessään sen sitten metsänomistajan pääomatulojen verotukseen.

Verosuunnittelulla voi pienentää verojaan tai siirtää niiden maksamista itselleen sopivampaan aikaan. Verosuunnitteluun voi pyytää apua metsäverotukseen perehtyneiltä henkilöiltä vaikka metsänhoitoyhdistyksestä, metsäkeskuksesta tai tilitoimistosta.

Mitä minulle jää käytettäväksi?

Kuten huomaat, ei ole ihan yksiselitteinen ja selkeä juttu tämä, paljonko tilille tulevasta puukauppatulosta on sinun omaa rahaasi. Kannattaa todellakin pitää pää hetken aikaa kylmänä ja laskea hieman tuota verotusta. On huomattavasti mukavampi hoitaa mahdolliset verot, kun niihin on varautunut ja on rahaa jemmassa, mistä hoitaa maksut.

Jos et halua kovin tarkkaan ruveta noita laskemaan, kun rahat tulevat tilillesi, niin tee edes nämä. Katso paljonko puukauppatuloissa on kauppahintaan laskettua arvonlisäveroja ja siirrä se summa talteen jonnekin, mistä et sitä käytä. 

Toiseksi ota huomioon, että pidätetty ennakkovero ei suoraan riitä kattamaan tulevaa pääomatuloveroa. Laske paljonko olisi pääomatulovero puukauppahinnasta, jos mitään muita pääomatuloja ei olisi tai ei olisi vähennettäviä kuluja. Tarkista, paljonko on sen erotus jo tehtyyn ennakonpidätykseen ja laita sekin summa talteen.

Kolmanneksi laske, paljonko on mahdolliset metsän uudistamiskulut ja laita sekin summa talteen niiden laskujen maksua varten. 

Se, mitä sinulle näiden kolmen asian jälkeen on jäänyt tilillesi, on sitten sinun omaa puukaupoista tullutta rahaasi. Sillä voit nyt toteuttaa niitä asioita, joita haluat. 

Saattaa olla, että sinusta tuntuu jäljelle jäänyt raha kovin pieneltä odotuksiisi nähden. Olet nyt kuitenkin ansainnut nuo rahat puuta myymällä. Ja olet hoitanut metsääsi, jotta se voi tuottaa sinulle taas lisää muutaman vuoden päästä. Päätehakkuualueelta tuottoa ei voi odottaa muutamaan kymmeneen vuoteen. Harvennushakkuiden jälkeen on kuitenkin jo 5 – 20 vuoden päästä saatavissa jälleen uutta tuottoa, kun metsää on nyt hoidettu ja pystyyn jäävien puiden kasvuolosuhteet ovat parantuneet.

 

Tuottoisia puukauppoja toivottaen,

-Outi-

Please follow and like us: