Mitä pitäisi huomioida valittaessa metsään istutettavat puulajit?
Kun pitää saada aikaan uusi metsä uudistushakkuiden jälkeen, metsänomistaja pääsee pohtimaan puulajien valintaa. Aiemmin on ollut selkeät ohjeet valita istutettavat puulajit metsän kasvupaikkatyypin mukaan. Tänä päivänä metsänomistajana on haastavaa suunnitella metsän tulevaisuutta, kun ilmastonmuutos vaikuttaa kasvuolosuhteisiin ja on hyvä pohtia asioita vähän pidemmällä aikavälillä.
Perinteisesti suomalaisessa metsätaloudessa on istutettaviksi puulajeiksi suosittu kuusta, mäntyä ja koivua. Jokaisella näistä puulajeista on omat haasteensa ilmaston lämmetessä ja lisääntyvien tuholaisten takia. Vaihtoehtojakin löytyy, joten kannattaa pohtia asiaa huolella ennen kuin tekee päätöksensä.
Kasvupaikkatyypillä ja maaperällä on edelleen merkitystä
Eri puulajit kasvavat parhaiten erilaisessa maaperässä. Maaperän maalaji ja kasvupaikkatyyppi vaikuttavat siihen, mikä tai mitkä puulajit siinä viihtyvät parhaiten.
Esimerkiksi kuusi, jonka juuret leviävät lähellä maan pintaa, on herkkä liialle kuivuudelle. Mänty taas paalujuurensa ansiosta pystyy saamaan vettä käyttöönsä syvemmältäkin maaperästä ja pärjää hyvin kuivemmilla alueilla kuin kuusi.
Metsänomistaja pystyy itse tunnistamaan kasvupaikkatyypin eri puolilla metsäänsä, kun perehtyy hieman asiaan. Kasvupaikkatyyppi voi vaihdella pienelläkin matkalla paljon. Vierekkäiset kuviot metsässäsi voivat olla eri kasvupaikkatyyppiä.
Metsälaissa on lista hyväksytyistä puulajeista
Metsälaissa on määräykset metsän uudistamisessa sallituista puulajeista (8 a §). Sallitut puulajit ovat Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia. Valittavissa on 14 eri puulajia, mutta käytännössä suurin osa uudistamisesta tehdään edelleen männyllä, kuusella ja rauduskoivulla.
Valinnanvaraa puulajeissa olisi, mutta taimien saatavuus voi olla heikkoa muilla puulajeilla. Taimien hintakin nousee korkeammaksi muilla puulajeilla noita pääpuulajeja korkeammaksi. Männyllä kivennäismailla suositusmäärä on 2400 taimea hehtaarille, kuusella 2000 taimea ja rauduskoivulla 1600 taimea. Jos taimien hinta nousee puolitoista – kaksinkertaiseksi, niin kyllä se jo vaikuttaa metsänomistajan rahapussiin.
Taimien ja siementen valinnassa on myös otettava huomioon, että ne ovat alkuperältään uudistusalalle sopivia. Puut ovat sopeutuneet elämään tietyillä kasvuvyöhykkeillä. Liian kaukaa tuodut siemenet tai taimet eivät ole perimässään tottuneet kyseiseen ilmastoon.
Kuusi on herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille
Kuusi on pitkään ollut yksi Suomen metsätalouden kulmakivistä. Kuusen valintaa istuttavaksi puulajiksi on syytä miettiä kunnolla. Ilmaston lämpeneminen ja sen seurannaisvaikutukset tekee kuusesta haavoittuvamman. Kuusi alkaa kärsimään liian kuivassa ja se on herkkä myrskytuulille. Juurikääpä on yhä suurempi ongelma kuusikoissa ja heikentää helposti kuusien terveyttä.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä ja kuivuusjaksoja. Kuivemmat ja lämpimämmät kesät ja juurikäävän jo heikentämät kuuset ovat alttiimpia kirjanpainajan hyökkäyksille. Kun kohdalle saatuu vielä sopiva myrsky, joka kaataa kuusia, on kattaus kirjanpainajille valmiina. Kirjanpainajat voivat aiheuttaa laajoja tuhoja yhdessäkin kesässä.
Mänty on hirvien herkkua
Mänty on Suomen yleisin puulaji. Mänty on karumpien maiden puu kuin kuusi. Ongelmaksi männyn kanssa tulevat hirvet, jotka syövät mielellään nuoria mäntyjä.
Moni metsänomistaja arpoo puulajin valintaa sillä perusteella, että ottaako riskin hirvituhojen kanssa vai istuttaako kuusta. Hirvet voivat aiheuttaa merkittäviä tappioita, jos metsä sattuu olemaan hirvien talvehtimisalueella.
Toisaalta kuusenkaan istuttaminen väärälle kasvupaikalle ei ole hyvä ratkaisu. Varsinkin, jos ollaan jo valmiiksi kuivemmilla alueilla ja ilmastonmuutoksen myötä maaperä muuttuu vielä kuivemmaksi.
Eri puulajien istuttamista sekaisin suositellaan
Tänä päivänä suositellaan uudistusaloille eri puulajien sekoitusta. Eri puulajeilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa – sairautensa ja tuholaisensa. Kun metsä ei ole pelkkää yhtä puulajia, se on kestävämpi erilaisia tuhoja vastaan tai koko metsä ei tuhoudu kerralla niin helposti. Vaikkapa kirjanpainajan iskiessä kuusiin, jää sinne männyt ja koivut, sekä muut mahdolliset lehtipuut.
Kun metsikössä on monenlaisia puulajeja, siellä on myös elinmahdollisuuksia laajemmalle lajikirjolle. Eri eläimet, linnut, kasvit ja sienet tarvitsevat erilaisia elinympäristöjä itselleen. Mitä monipuolisempi puulajisto on, sitä monipuolisempia elinympäristöjä metsä tarjoaa muillekin lajeille.
Monilajisuus voi auttaa tasapainottamaan metsän ekosysteemiä ja parantamaan sen vastustuskykyä tuholaisia ja tauteja vastaan. Eri puulajit hyödyntävät maaperän ravinteita ja vettä eri tavoilla, mikä vähentää kilpailua ja edistää metsän kokonaiskasvua. Sekapuustolla metsänomistaja ylläpitää myös metsien monimuotoisuutta.
Metsänomistajan päätökset vaikuttavat vuosikymmeniksi eteenpäin
Nyt tehdyt päätökset siitä, mitä puulajeja metsääsi istutetaan uudistushakkuiden jälkeen, vaikuttavat metsän tuottavuuteen ja terveyteen tulevina vuosikymmeninä. Metsänomistajana onkin tärkeää harkita tarkasti valintojaan. Nykyiset olosuhteet eivät tule olemaan ne, jotka vallitsevat tulevaisuudessa.
Metsänomistajan avuksi päätöksentekoon löytyy tutkittua tietoa metsänhoidon suosituksista. Sieltä löytyy tietoa, miten eri puulajit soveltuvat kasvatettavaksi erilaisille kasvupaikoille ja miten uudistaminen suositellaan tehtäväksi eri puulajeilla.
Teitpä millaisia valintoja tahansa, niiden mukaan metsä metsäsi kasvaa. Siihen, millainen metsäsi on nyt, on vaikuttaneet aiemmat, jopa edellisten metsänomistajien tekemät päätökset. Päätökset on varmasti tehty aina sen hetken parhaan ymmärryksen ja tiedon mukaisesti.
Pääasia on, että pohdit näitä asioita kunnolla etukäteen. Otat selvää asioista – oman metsäsi tilasta, kasvupaikkatyypeistä ja pohdi omia arvojasi metsäsi kasvatuksen suhteen. Älä myöskään arkaile kysyä asiantuntijoiden suosituksista, jotka pohjautuvat tämän hetken tietoon. Kunnon pohdinnan jälkeen tehtyjen päätösten takana sinun on hyvä seisoa.