Mitä kaikkia keräilytuotteita metsästä voidaan saada?
Tiesitkö, että metsänomistajana voit saada puukaupan lisäksi tuloa oman metsäsi erilaisista keräilytuotteista? Metsäsi keräilytuotteita ovat esimerkiksi marjat, sienet, kävyt, kuusenkerkät ja havut, jäkälät ja varvut, pihka sekä mahla. Keräsimme sinulle tietoa näiden tuotteiden hinnoista, esiintymisestä sekä mahdollisista ostajista.
Tämä blogikirjoitus on tehty opiskelijoiden projektityönä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tarkoituksenamme oli kerätä tietoa sinulle, kuinka metsänomistajana voit hyötyä metsästäsi muulla tavoin kuin perinteisellä puukaupalla. Tietoa on kerätty laajasti monista eri lähteistä ja koottu tähän yhdeksi kirjoitukseksi.
Marjojen poiminta on jokamiehenoikeus
Marjoja poimimalla voit saada metsästäsi verotonta lisätuloa. Marjastaminen on jokamiehenoikeus, eli poiminen ei rajoitu vain oman metsäsi alueelle.
On hankalaa arvioida, paljonko marjoja pystyt keräämään päivässä. Hyvänä päivänä voit saada kerättyä marjoja jopa 150 kg.
Voit myydä marjasatosi yrityksille, jotka valmistavat niistä esimerkiksi hilloja tai mehuja. Yritykset määrittelevät vaadittavan marjojen puhtauden ja laadun. Puhdistetuista marjoista maksetaan enemmän kuin puhdistamattomista.
Voit myös itse myydä keräämäsi marjat. Ostajia löytää monia eri kanavia pitkin, kuten sosiaalisesta mediasta. Jos sinulla on marjastukseen liittyen jotain kysyttävää, monet yritykset vastaavat niihin mielellään.
Marjoja ostavat yritykset määrittelevät kilohinnat marjoille vuosittain kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kaaviossa 1 on esitetty muutamien yleisimpien marjojen keskihinnat vuonna 2018. Lakan korkeaan kilohintaan on syynä se, että lakkaa esiintyy vain tietyn tyyppisillä alueilla. Marjojen kilohinnat vaihtelevat vuosittain paljon. Hintojen suuriin muutoksiin vaikuttaa vuotuisen sadon määrä.
Miljardi kiloa syötäviä sieniä?
Tiesitkö, että Suomen metsissä kasvaa syötäviä sieniä vuosittain noin miljardi kiloa?
Sieniä poimimalla ja myymällä voit saada lisätuloja metsästäsi. Hyvän sienisadon sattuessa on mahdollista tienata päivässä jopa 200 euroa. Voit sienestää oman metsästi lisäksi myös muiden metsissä jokamiehenoikeuden nojalla.
Kun lähdet sienestämään, on tärkeää kerätä ainoastaan sieniä, jotka tunnet. Nappaa siis sienioppaasi mukaan. On erittäin tärkeää, että erotat ruokasienet ja yleisimmät myrkkysienet toisistaan.
Voit myydä keräämäsi sienet yrityksille, jotka myyvät tuotteita tuoreena eteenpäin ja valmistavat sekä jalostavat niistä erilaisia tuotteita. Yrityksillä on tuotteille omia ostopaikkoja, jonne voit viedä myytäväksi keräämäsi tuotteet. Yritykset määrittelevät sienten ostohinnan laadun ja puhtauden mukaan.
Taloudellisesti merkittävimmät sienilajit ovat korvasieni, kantarelli, rouskut ja varsinkin herkkutatti. Kaaviossa 2 on esitelty muutamien sienten ostohintoja. Ostohinnat vaihtelevat sadon mukaisesti.
Jäkälien ja varpujen kerääminen on metsänomistajan oikeus
Jäkälien ja varpujen kerääminen ei kuulu marjoista ja sienistä poiketen sekä ehkä yleisestä käsityksestä huolimatta jokamiehenoikeuksiin. Omasta metsästäsi saat kerätä jäkäliä ja varpuja, kunhan et poimi mukaasi sattumalta jotain uhanalaista lajiketta. Uhanalaisista lajeista löydät tietoa esimerkiksi ympäristöhallinnon tai Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sivuilta (linkki löytyy lähteistä).
Poronpallerojäkälä on taloudellisesti merkittävin jäkälä. Käsitellylle ja värjätylle jäkälälle on kotimaassa sekä ulkomailla kysyntää. Jäkälää voit myydä sisustuskäyttöön, pienoismallirakentajille, kukkakauppoihin kukkasidontaan ja hautaseppeleisiin. Jäkälää voit kerätä kosteana, sillä kuivana se murenee helposti. Keruualueelta saat kerätä 20-30 % siellä sijaitsevasta jäkälästä ja samalta alueelta voit kerätä jäkälää uudelleen noin viiden vuoden päästä.
Varpuja, kuten mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja suopursua käytetään kuivatuotteena. Varpujenkaan kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Mustikan varpujen lehdistä voi esimerkiksi valmistaa teetä. Kanervan kauniit vaaleanpunaiset kukat voit kerätä loppukesästä ja myydä kukkakauppoihin tai käsitöitä harjoittaville. Kanerva soveltuu myös yrttijuomaksi.
Suopursulle on paljon kysyntää ulkomailla ja siitä maksetaan hyvin. Suopursua kannattaa kerätä elokuussa ja poimintasään olisi hyvä olla kuiva ja viileä. Suopursua ostetaan esimerkiksi Ranskaan erilaisten lääkevalmisteiden raaka-aineeksi.
Käpyjä, havuja ja kuusenkerkkiä voit kerätä omasta metsästäsi
Saat kerätä käpyjä, havuja ja kuusenkerkkiä omasta metsästäsi. Kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Aukeamattomien, tuoreiden käpyjen keräämisestä on jopa pulaa Suomessa. Tässä olisi sinulle hyvä mahdollisuus lisätienestille. Käpyjä ostavat taimitarhat, jotka hyödyntävät niistä saatavat siemenet. Myös esimerkiksi askartelijoilla ja sisustajilla on tarvetta ehjille hyväkuntoisille kävyille.
Keräämäsi havut on mahdollista myydä hyvään hintaan. Voit myydä havuja eteenpäin esimerkiksi kukkakauppoihin tai käsityön harjoittajille. Havujen keruuaika alkaa syys-lokakuun vaihteessa ja jatkuu marraskuun loppuun. Kotimaisen kuusen havuille on kysyntää.
Havuille on usein laatuvaatimuksia esimerkiksi havujen pituuden suhteen. Varmistu laatuvaatimuksista ennen keräämistä. Tietenkin, jos olet itse käsityöihminen, voit askarrella oman metsäsi havuista vaikkapa havukransseja myyntiin.
Kuusenkerkäksi kutsutaan kuusen nuoria versoja. Kuusenkerkkiä kannattaa lähteä keräämään touko-kesäkuussa. Tällöin ne ovat vielä vaaleita, pehmeitä ja kooltaan 2-3 cm pitkiä.
Monet pienyritykset tekevät kuusenkerkistä erilaisia tuotteita: kuusijuomaa, -likööriä, -hyytelöitä, -kastikkeita, -marmeladeja ja teeaineksia. Kuusenkerkkää myydään usein jauheena ja ilmakuivattuna tai pakastettuina kokonaisina kerkkinä. Voit myydä kuusenkerkkää myös suoraan ostajille netissä.
Pihkaa syntyyn havupuiden vauriokohtiin
Mänty ja kuusi tuottavat pihkaa, jota voit kerätä itse omasta metsästäsi. Pihkaa syntyy havupuiden vauriokohtiin. Se suojaa havupuita taudeilta, esimerkiksi tuhohyönteisiltä ja sieniltä. Kerättävänä tuotteena pihka ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta maanomistajan luvalla sen kerääminen on mahdollista.
Voit kerätä pihkaa metsästä kahdella eri keinolla. Passiivinen pihka on sellaista, joka on syntynyt puun rungolle luonnollisesti esimerkiksi salamaniskusta tai metsänhoitotöissä. Se kerätään vaurioittamatta puuta, puukon avulla irrottaen.
Aktiivista pihkaa voit kerätä tekemällä puuhun pihkaviiltoja ja laittamalla viillon päähän putken, josta pihka valuu keruuastiaan. Jos keräät pihkaa aktiivisena, on metsäsi syytä tulla avohakkuuseen seuraavan 2-3 vuoden aikana, koska keräys aiheuttaa puiden laho- ja kuolemisriskiä. Eniten pihkaa saat suurista ja elinvoimaisista puista.
Passiivista pihkaa pystyt keräämään yhden työpäivän aikana 4-5 kg. Aktiivista pihkaa voit kerätä yhden työpäivän aikana kymmeniä kiloja. Aktiivista pihkaa syntyy männyllä vuodessa noin 100 kg/ha ja kuusella noin 27 kg/ha. Pihkasta maksetaan seuraavasti: mänty 40 €/kg ja kuusi 60 €/kg. Mitä puhtaampaa pihka on, sitä paremman hinnan siitä saa myydessä.
Pihkaa käytetään lääkkeinä ja erilaisina voiteina, kosmetiikassa, suuhygieniassa sekä metsästys- ja kalastustarvikkeissa voitelu-, luistonesto- ja suojeluaineena. Pihkaa voit myydä kosmetiikka-alan yrityksille ja lääketeollisuuteen.
Koivun terveysjuoma - mahla
Olet varmaan kuullut puhuttavan koivun terveysjuomasta eli mahlasta? Tiesitkö, että voit kerätä ja myydä sitä oman metsäsi puista? Ja mikä parasta, keräys onnistuu myös aloittelijalta!
Mahlaa virtaa koivun lisäksi myös esimerkiksi tammessa ja vaahterassa. Se on kirkasta, makeaa ja aavistuksen puuntuoksuista nestettä. Mahlasta noin 99 % on vettä. Loppu on erilaisia kivennäis- ja hivenaineita kuten aminohappoja, C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, sinkkiä, magnesiumia ja fosforia.
Mahlan keräys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Yhdestä puusta voit kerätä mahlaa jopa yli 10 vuotta, mutta joka vuosi tulee tehdä uusi keräysreikä. Keräämäsi mahlan voit myydä esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja juomateollisuuden käyttöön.
Koska ja miten sitä mahlaa sitten kerätään?
Aloita, kun koivun alle sulaa pälvi eli pyöreähkö sula alue. Keruuaika on yleensä noin 3-5 viikkoa, kunnes koivun silmut puhkeavat.
Kun haluat kerätä mahlaa, niin valitse suuri ja elinvoimainen koivu. Koivun halkaisijan tulisi olla vähintään 20 cm rinnan korkeudelta. Poraa puuhun keruureikä ja aseta muoviletkun pää keruureikään. Aseta muoviletkun toinen pää suljettuun keruuastiaan. Astian on hyvä olla varjossa ja viileässä. Jääkaapissa mahla säilyy pari vuorokautta, pakastimessa noin vuoden.
Isokokoisesta koivusta voit saada mahlaa jopa 50 litraa vuorokaudessa eli jopa 350 litraa viikossa. Saatu määrä vaihtelee kuitenkin todella paljon, kymmenistä satoihin litroihin.
Mahlasta metsänomistajana voit saada tuottoa joka vuosi sen sijaan, että tuloa saisi vain kerran vuodessa isoilla hakkuilla metsätalouteen. Mahlaa myydään ulkomaille ainakin Etelä-Koreaan, Japaniin, Taiwaniin, Kiinaan ja muualle Eurooppaan miljoonia kiloja vuodessa.
Pullotetun mahlan hinta vaihtelee Suomessa 10-15 euron välillä. Luomusertifioinnilla saat tuotteellesi lisäarvoa.
Esittelemämme keräilytuotteet ovat vain murto-osa mahdollisuuksistasi ansaita tuottoa metsästäsi perinteisen puun myynnin ohella. Toivottavasti opit jotain uutta ja sait inspiraatiota metsäsi antimien hyödyntämiseen. Tuleeko sinulle mieleen muita keräilytuotteita?
Lähteet:
Jokamiehenoikeudet: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BF7313302-B7C0-42CD-AC9A-9AC9A54ED9BE%7D/162261
Kaavio 1. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/marsi-2019-raportti.pdf
Kaavio 2: https://saimaanmarja.fi/ostohinnat/
Uhanalaiset lajit: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/299501/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Taulukko 1:
-Kävyt: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1202349
-Havut: https://www.satakunnanviikko.fi/teksti/koristehavuilla-on-kysyntaa-6.56.73759.1d0e2fb101
-Kuusenkerkät: https://www.aitoluonto.fi/myy–osta/
Jälkikirjoitus
Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on kolmantena opiskeluvuotenaan projektityökurssi. Annoimme keväällä muutaman ehdotuksen projektitöiksi Tampereen Ammattikorkeakouluun. Iloksemme opiskelijat nappasivat näistä ehdotuksista kiinni ja saimme kolme motivoitunutta opiskelijaryhmää paneutumaan näihin aiheisiin.
Julkaisemme osan näistä työryhmien tuotoksista nyt blogissamme. Tämä blogikirjoitus on yksi näistä tuotoksista. Osaa hyödynnämme myöhemmin muulla tavalla.
Kiitos työryhmälle tästä kolmen jutun sarjasta “Metsän muut tuotokset”: Emilia Aalto, Annina Ala-Viikari, Joonas Huuho, Sanna Suokas ja Tommi Törmä!
-Outi-
ps. Uusi kerääjä.fi -palvelu on luonnontuotteiden keruusta kiinnostuneiden, alan kouluttajien sekä raaka-aineita välittävien ja tarvitsevien yritysten yhteinen verkkopalvelu.