Mistä asioista puukauppoja tehdessä sovitaan?
Voit kuvitella, että puukauppojen teko on yksinkertaisesti vain allekirjoituksen kirjoittaminen puukauppakirjaan. Se on kuitenkin vasta viimeinen kohta myyntiprosessissa, jota ennen on monta asiaa sovittavana. Tässä jutussa käydään läpi, mitä asioita on selvitettävä, suunniteltava ja hoidettava ennen kuin kauppakirjan allekirjoitukseen päästään. Kysymällä ja pyytämällä selityksiä pääset pitkälle.
Pystykauppa, hankintakauppa vai valtakirjakauppa?
Puukauppoja voi tehdä muutamalla eri tavalla. Yleisin tapa on tänä päivänä pystykauppa. Pystykaupoissa myyt oikeuden hakata puita metsästäsi tietyltä alueelta sovitulla tavalla tietyn määrän ja ostaja saa käyttää puut haluamallaan tavalla. Eli metsänomistajalle helppo tapa – sinun ei metsänomistajana tarvitse huolehti puiden kaatamisesta, katkomisesta sopivan mittaisiksi eikä niiden kuljettamisesta metsästä pois. Se on kaikki ostajan hommaa pystykaupassa.
Hankintahakkuuna hoidat sitten itse tavalla tai toisella puiden kaatamisen, katkomisen ja kuljettamisen metsästä pois. Hankintahakkuissa metsänomistaja joutuu itse hoitamaan ja tekemään paljon enemmän asioita kuin pystykaupoissa. Ostaja ostaa puut valmiina “tien varresta”.
Tänä päivänä hankintahakkuita tehdään usein ennakkosopimuksella, jolloin ostaja antaa jo katkontatiedot hankintahakkaajalle. Hankintahakkuiden määrä on vuosien myötä vähentynyt merkittävästi. Monella metsänomistajalla ei enää ole itsellään koneita eikä mahdollisuutta tehdä hakkuita itse.
Valtakirjakaupassa annat jollekulle valtuudet hoitaa puukaupat puolestasi. Silloin sinun ei tarvitse pohtia kilpailutusta ja muita asioita niin tarkkaan, vaan valtuuttamasi henkilö tai yritys hoitaa ne puolestasi. Usein valtakirjakaupassa kuitenkin valtuutettu taho esittelee saadut tarjoukset ja keskustelee kanssasi, kenen kanssa sopimus tehdään.
Tässä kirjoituksessa läpikäytävät asiat ovat kaikki sellaisia, että ne kuuluvat jokaiseen puukauppaan riippumatta siitä, millä tavalla kaupat sovitaan.
Metsätilan tiedot ja käsiteltävät kuviot
Vaikka puukauppa yksinkertaistettuna on hakkuuoikeuden myynti ja puiden käyttöoikeuden luovutus, se vaatii paljon enemmän määrittelyjä ja sopimista. Kun asiat käydään läpi ja sovitaan, sinä puun myyjänä ja puunostaja tiedätte kumpikin, mitä siellä metsässä tehdään.
Tärkeitä asioita on melkoinen liuta. Ensimmäisenä on tiedettävä, mistä ollaan kauppoja tekemässä. Lähdetään liikkeelle metsätilan tiedoista ja omistajuudesta. Metsätilalla on oma kiinteistörekisterinumeronsa, jonka kautta tiedetään, mistä tilasta on kyse. Omistajat selviävät myös kiinteistörekisteristä. Nämä oman tilasi tiedot ovat sinulla näkyvissä myös metsaan.fi palvelussa, kun kirjaudut omilla pankkitunnuksillasi sinne.
On myös sovittava siitä, missä osissa metsätilaa hakkuita tehdään. Tässä tarvitaan metsätilasta kuviokartta, jonka avulla voidaan sopia, mitkä kuviot sisältyvät puukauppaan. Kuviokartta löytyy myös metsaan.fi palvelusta. Se on myös osa metsäsuunnitelmaa, jos tilallesi on sellainen tehty. Metsäsuunnitelmaa on käyty tarkemmin läpi kirjoituksessani “Mihin metsäsuunnitelmaa voi käyttää?” Kuviokarttaan liityvästä kuviolistauksesta selviää, millaista puustoa milläkin kuviolla on.
Kuviotiedot on syytä käydä varmistamassa metsässä. Jos tiedot on peräisin Suomen metsien kaukokartoituksesta, jossa tiedot on kerätty lentokoneella laserkeilaamalla, se ei välttämättä pidä aina paikkansa. Metsäsuunnitelma on yleensä tehty niin, että maastokäynnillä on varmistettu tiedot ja tehty mittauksia puuston koosta ja tiheydestä. Ellei tilalla ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, puunmyyntisuunnitelman tekijän on syytä käydä tekemässä riittävät varmistukset ja mittaukset metsässä.
Kenellä on oikeus myydä puuta?
Vain tilan omistajalla on oikeus myydä puuta. Jos tilalla on useampia omistajia, jokaisen pitää hyväksyä puukaupat. Jos omistat tilasi yksin tai vaikka puolisosi kanssa, on puukauppakirjaan helppo saada sinun tai teidän molempien allekirjoitukset. Omistajana voit myös valtuuttaa valtakirjalla jonkun toisen hoitamaan puukauppakirjan allekirjoituksen puolestasi. Mikäli et itse halua asiaa hoitaa, voit valtuuttaa vaikka metsänhoitoyhdistyksen tai jonkun metsäpalveluyrityksen hoitamaan puukauppa-asiat puolestasi.
Mikäli metsä on kuolinpesän omistuksessa, puukauppojen tekemiseksi pitää kaikkien kuolinpesän osakkaiden hyväksyä puukaupat. Tämä vaatii joko sen, että jokainen kuolinpesän osakas allekirjoittaa osaltaan puukauppakirjan tai antaa jollekulle toiselle valtakirjan tätä asiaa varten. Tätä asiaa ei aina tiedetä. Kuolinpesässä päätökset pitää tehdä yksimielisesti ja jos yksikin kuolinpesän osakas vastustaa puukauppoja, ei kauppoja voida tehdä.
Sovitaan siitä, mitä metsässä tehdään
Kun tila- ja omistusasiat ovat kunnossa, on seuraavana sovittavana asiana millaista hakkuutapaa käytetään milläkin kuviolla. Tehdäänkö päätehakkuuta? Onko kyseessä harvennushakkuu ja miten se halutaan toteuttaa? Harvennustavoista ja halutusta harvennustiheydestä on syytä keskustella ja sopia.
Metsässäsi voi myös olla erityiskohteita, jotka puunostajan tai oikeastaan metsänkoneenkuljettajan, joka hakkuut tulee toteuttamaan, pitää tietää. Onko metsässäsi suojeltavia kohteita? Haluatko säästää erityisesti jonkun tietyn puun, paikan tai näkymän? Osa kohteista voi olla lakisääteisesti suojeltavia ja osa sinun, metsänomistajan, omasta halusta säästettäviä.
Sijaitseeko metsäsi vesistön lähellä ja se on otettava huomioon hakkuissa? Myös sähkölinjat tai nykypäivänä kaapelilinjat on otettava huomioon, jos sellaisia kulkee metsätilan läpi.
Muita sovittavia asioita ovat teiden käyttö ja varastopaikat
Merkittävä asia hakkuisiin liittyen on tiestö ja sen käytettävyys. Usein metsätilat sijaitsevat yksityisteiden varrella. Metsänomistajana sinun on tiedettävä, millainen tienkäyttöoikeus sinulla on. Tien kantavuus eri vuodenaikoina on myös varmistettava. Kaikki tiet eivät kestä metsäkoneiden tuontia ja puukuljetuksia esimerkiksi kelirikkoaikaan. Tie voi rajoittaa hakkuumahdollisuutta joinakin aikoina vuodesta, millä on merkitystä puunostajalle. Jutussa Mitä metsänomistajan pitää tietää tieasioista? käydään tieasioita perusteellisemmin läpi.
Toinen asia, jota metsänomistaja ei aina tule ajatelleeksi etukäteen, on puiden varastointi. Riippuen hakkuiden laajuudesta, metsästä tulevasta puumäärästä ja puutavaralajien määrästä, voi varastopaikan laajuus yllättää. Varastopaikalle on omat vaatimuksensa, joissa otetaan huomioon mm. metsästä varastolle tuovan ajokoneen operointimahdollisuudet, varastolta puuta hakevan puutavararekan tarpeet sekä turvallisuus, jossa otetaan myös muut tienkäyttäjät huomioon.
Varastopaikka voi sijaita metsänomistajan omalla maalla tai sitten voit vuokrata sille tilaa naapuritilalta, jos oman metsäsi puolelta ei löydy sopivaa ja riittävän isoa aluetta varastopaikaksi. Tämä kannattaa pohtia etukäteen ja sopia ajoissa naapurin kanssa, jotta puukauppakirjaa allekirjoitettaessa asia on jo kunnossa. Lisää varastopaikkaan liittyvistä asioista voit lukea jutusta Millainen varastopaikka hakkuilla tarvitaan?
Huolehdi, että ymmärrät puukauppakirjaan kirjatut asiat
Vielä ennen kuin allekirjoitat puukauppakirjaa, lue se huolella läpi. Mikäli siellä on asioita, joita en ymmärrä tai joista en tiedä sopineesi, kysy niistä. Pyydä selitys, mikä se juttu on. Puunostajat tekevät työkseen puukauppaa ja asiat ovat heille itsestäänselvyyksiä. He eivät välttämättä aina huomaa, että metsänomistajalle asiat voivat olla outoja ja vaatisivat enemmän selityksiä.
Todella moni metsänomistaja on tekemässä puukauppoja ensimmäistä kertaa, eikä voi mitenkään tietää kaikkia asioita. Monelle puukauppojen teko ei ole jokavuotista, jolloin kaikkia yksityiskohtia ei voi mitenkään tietää, eikä muistaa edellisestä kerrasta. Kyse on sinun metsästäsi ja sinun metsäomaisuudestasi, joten kysyminen ja varmistaminen on oikeutesi. Se on jopa velvollisuutesi itseäsi ja metsääsi kohtaan.