Millainen metsä on hiilinielu?
Metsät ovat otsikoissa usein paitsi metsäteollisuuden, myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Niitä on esitetty yhdeksi ratkaisuksi ilmastonmuutokseen, sillä ne sitovat paljon hiiltä. Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Millainen metsä on hiilinielu ja miten hiilensidonnan tehokkuuteen voi vaikuttaa omassa metsässään?
Kolmiosainen blogitekstisarja käsittelee metsien hiilensidontaa eri näkökulmista. Ensimmäisessä tekstissä käsitellään sitä, millainen metsä oikeastaan on hiilinielu ja mitä käsitteet hiilinielu, hiilivarasto ja hiilenlähde oikeastaan tarkoittavat. Toinen teksti esittelee hiilensidontaa eri metsänkasvatusmenetelmien sekä metsän totaalisen suojelun näkökulmasta. Viimeisessä osassa pohditaan turvemaalla kasvavan metsän hiilensidontaa.
Tämä blogikirjoitus on tehty opiskelijoiden projektityönä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tarkoituksenamme oli kerätä tietoa sinulle metsästä hiilinieluna. Tietoa on kerätty laajasti monista eri lähteistä ja koottu tähän kolmen kirjoituksen sarjaan.
Mitä käsite hiilinielu tarkoittaa?
Metsät sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä. Metsässä oleviin kasveihin, suurimmissa määrin puihin, on siis sitoutuneena hiiltä. Metsät toimivat siten siis hiilivarastoina. Kun metsään sitoutuvan hiilen määrä kasvaa, metsä toimii hiilinieluna. Hiiltä voi myös vapautua metsästä takaisin ilmakehään esimerkiksi lahoamisen seurauksena. Tilannetta, jossa metsästä vapautuu hiiltä enemmän kuin siihen sitoutuu, kutsutaan hiilenlähteeksi. (Ajatustapavisio 2019, 6 – 8.)
Kertauksena vielä:
Hiilivarasto = hiiltä on varastoituneena esimerkiksi kasvillisuuteen ja maaperään.
Hiilinielu = hiilivarasto kasvaa.
Hiilenlähde = hiilivarastosta vapautuu hiiltä takaisin ilmakehään.
(Ajatustapavisio 2019, 6 – 7.)
Millainen metsä on hiilinielu?
Kun metsä uudistetaan avohakkuulla ja istuttamalla, se kehittyy hiilinieluksi vasta noin 20 vuoden iässä. Sitä ennen metsä on päästölähde, sillä maaperästä ja hakkuutähteistä vapautuu ilmakehään enemmän hiiltä kuin taimikko ehtii kasvullansa sitomaan. Vaikka taimikot ja avohakkuualat eivät olekaan hiilinieluja, ei hiilensidontaa kannata unohtaa tällaisilla kohteilla.
Hyvin tehty metsän uudistaminen ja oikea-aikaiset taimikonhoitotyöt vauhdittavat metsän kehitystä hiilinieluksi. Hyvin hoidetut taimikot myös kasvavat terveiksi tuhoja kestäviksi metsiksi, mikä edistää hiilinielujen kehittymistä ja hiilivarastojen säilymistä. (Maaseudun Tulevaisuus 2017.)
Hiilinieluna toimii siis yli 20-vuotias kasvava metsä. (Metsähallitus 2018.) Parhaassa mahdollisessa hiilinielumetsässä kasvaa runsaasti muita puulajeja pääpuulajin (yleensä mänty tai kuusi) lisäksi. (Metsähallitus 2018.) Tällaisessa metsässä myös metsänhoitotoimenpiteet on tehty ajallaan. Näin on varmistettu puuston maksimaalinen kasvu.
Metsässä on myös oltava riittävästi puustoa, jotta sen hiilensidonta olisi optimaalista. (Metsähallitus 2018.) Sopiva puustomäärä riippuu metsän ravinteisuustasosta ja puuston koosta. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä pienempää puusto on, sitä enemmän tulisi hehtaarilla olla runkoja. (Äijälä ym. 2019, 226.)
Metsän vanhentuessa vuotuinen kasvu hidastuu ja uuden hiilen sidonta vähenee. Tällöin metsä muuttuu varsinaisesta hiilinielusta hiilivarastoksi. Hiilivarastoa voidaan yrittää ylläpitää tavallista pidempään viivästyttämällä myöhempiä harvennuksia, suosimalla yläharvennusta harvennusmallina ja lykkäämällä päätehakkuuta. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että toimittaessa näin, jäävät hakkuutulot yleensä pienemmiksi.
Lisäksi vanhoissa metsissä riskit lahon esiintymiseen ja tuholaisten aiheuttamiin tuhoihin ovat suuremmat, mikä myös vaikuttaa päätehakkuusta saataviin tuloihin ja voi jopa vaikuttaa seuraavalla kiertoajalla kasvatettavan puulajin valintaan. (SYKE 2018.)
Suomen metsät tuottavat vuosittain noin 108 m³ puuta. Kun tästä luvusta poistetaan hakkuissa ja luonnonpoistumana lähtenyt puu, jää metsien nettokasvuksi noin 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen metsät ovat siis merkittävä hiilinielu. (Maa- ja metsätalousministeriö 2017).
60 % Suomen metsistä on yksityisomistuksessa. Yksittäisellä metsänomistajalla on tällä tavalla omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa suomalaisten metsien hiilensidontaan! (LUKE 2016)
Miksi hiilensidonta on tärkeää?
Ilmakehän koostumus muuttuu koko ajan maapallolta vapautuvien kasvihuonekaasujen takia. (Ilmasto-opas¹ n.d.) Kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan olomuodoltaan sellaisia aineita, jotka ilmakehässä ollessaan keräävät itseensä lämpöä ja siten aiheuttavat maapallolle ilman lämpenemistä. Hiilidioksidi on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen kannalta olisi siis tärkeää, että kasvihuonekaasuja pääsisi mahdollisimman vähän ilmakehään. (Ilmasto-opas² n.d.)
Lopuksi muistutuksena; hiiltä on sitoutuneena myös puusta tehtyihin tuotteisiin. Erityisesti pitkäikäiset sahatavarasta valmistetut tuotteet varastoivat niihin aikoinaan sitoutunutta hiiltä niin kauan, kunnes ne alkavat maatua. Tästä hyvänä esimerkkinä on puurakentaminen, joka on nostattanut suosiotaan juuri edellä mainitusta syystä.
Oikein huollettuna puumateriaali sitoo hiiltä jopa satoja vuosia raaka-aineen kaatamisen jälkeen. On kuitenkin hyvä muistaa, että lyhytikäiset puutuotteet, kuten pehmopaperi ei sido hiiltä vaan on enemmän sen lähde. Tämä johtuu tuotteen lyhytikäisyydestä. (UPM 2020.)
Jälkikirjoitus
Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on kolmantena opiskeluvuotenaan projektityökurssi. Annoimme keväällä muutaman ehdotuksen projektitöiksi Tampereen Ammattikorkeakouluun. Iloksemme opiskelijat nappasivat näistä ehdotuksista kiinni ja saimme kolme motivoitunutta opiskelijaryhmää paneutumaan näihin aiheisiin.
Julkaisemme osan näistä työryhmien tuotoksista nyt blogissamme. Tämä blogikirjoitus on yksi näistä tuotoksista. Osaa hyödynnämme myöhemmin muulla tavalla.
Kiitos työryhmälle tästä kolmen jutun sarjasta ”Metsät hiilinieluina”: Anniina Tuominen, Annina Satoniitty, Elli-Noora Solismaa, Ville Tikka ja Jussi Palkeinen!
Toinen osa tästä sarjasta on Tasaikäisrakenteisen, jatkuvan kasvatuksen ja suojellun metsän hiilensidonta -juttu. Ja kolmantena on juttu Suometsien hiilitalous.
-Outi-
Opiskelijoiden käyttämät lähteet
Ajatustapavisio. 2019. Hiilinielujen ABC. Luettu 17.11.2020. https://ajatuspajavisio.fi/wp-content/uploads/2019/12/Hiilinielujen-ABC.pdf
Ilmasto-opas¹. Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus. Luettu 17.11.2020. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/420c4ca3-a128-4ae7-882e-3d06e1ea24f5/kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus.html
Ilmasto-opas². N.d. Kasvihuonekaasut lämmittävät. Luettu 17.11.2020. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/3a576a6e-bec5-44bc-a01d-11497ebdc441/kasvihuonekaasut-lammittavat.html‘
LUKE. 2016. Metsänomistus. Luettu 23.11.2020. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanomistus/
Maa- ja metsätalousministeriö. 2017. Suomen metsävarat. Luettu 23.11.2020. https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat
Maaseudun Tulevaisuus. 2017. Hiilinielu hämärtää totuuden. Luettu 13.11.2020. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/hiilinielu-h%C3%A4m%C3%A4rt%C3%A4%C3%A4-totuuden-1.179012
Metsähallitus. 2018. Ilmastoviisas metsätalous on hiilen sidontaa ja varastointia metsätalouden keinoin. Luettu 13.11.2020. https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/metsatalous-ja-ymparisto/ilmastoviisas-metsatalous/
SYKE. 2018. Sampo Soimakallio: Miksi puuntuotannon maksimointi ei maksimoi hiilinielua? Luettu 23.11.2020. https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Ratkaisujablogi/Sampo_Soimakallio_Miksi_puuntuotannon_ma(47869
UPM. 2020. Hiilensidonta. Luettu 23.11.2020. https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/hiilensidonta/
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset. Tapion julkaisuja.