Mikä on onnistuneen puukaupan salaisuus?
Olet varmaan kuullut karuja tarinoita epäonnistuneista puukaupoista, joissa “metsä on pilalla” ja puun myynti ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Metsänomistaja oli pettynyt puukaupan lopputulokseen, eikä mikään mennyt niin kuin piti.
Olet varmasti myös kuullut tyytyväisten metsänomistajien tarinoita onnistuneista puukaupoista. Metsä löytyi puilta ja tilille ropsahti rahaa yllättävän paljon. Metsä on päässyt hyvään kasvuun harvennusten jälkeen.
Miten nämä tarinat eroavat toisistaan? Vaikka meissä ihmisissä on sekä perusnegatiivisia että peruspositiivisia, niin uskallan väittää, että ero ei johdu pelkästään tuosta. Väitän, että erilaisten tarinoiden syy löytyy metsänomistajien omasta tietotasosta metsänhoitoon ja puukauppoihin liittyen. Ja väitän, että yksi syy voi olla osapuolien välisen viestinnän puutteet. Miten perustelen väitteitäni? Jatka lukemista, niin käyn näitä väitteitä ja puukauppojen tekoon liittyviä asioita läpi.
Viestinnän rooli puukaupan teossa
Metsäala vilisee omaa erityissanastoaan, joka ei välttämättä ole sinulle tuoreena metsänomistajana tuttua. Metsäalan ammattilaisille sanasto on iskostunut niin selkärankaan, että he eivät välttämättä huomaa kaikkea alan termistöä selittää metsänomistajalle. Tähän kun lisätään jännityksesi uuden asian äärellä ja ehkä vielä pelko siitä, ettet halua vaikuttaa tyhmältä kysymällä joka asiaa, niin väärinymmärrysten mahdollisuus kasvaa hurjasti.
Tämä vastaava ilmiö tulee esille monen eri ammattiryhmän kohdalla. Oma sanasto on niin tuttua, ettei huomata toisen olevan ihan pihalla aiheesta. Vastuu on kuitenkin aina viestijällä, että hänen viestinsä ymmärretään oikealla tavalla. Toki sinun kuulijana pitäisi sanoa, jos et ymmärrä jotain. Sinulla on oikeus pyytää sellaista selitystä, jonka ymmärrät.
Itseäni ensimmäisten puukauppojen teko jännitti, kun en tuntenut olevani sisällä asiassa, mistä puhuttiin. Olisin ollut paljon luottavaisemmalla mielellä, jos olisin ymmärtänyt enemmän asiasta. En myöskään alkuun kehdannutkaan kysyä kaikkea. Muutenkin oli sellainen tunne, että asiantuntija piti meitä ruuhkavuosissa elävinä kaupunkilaisina, jotka eivät metsäasioista tiedä mitään. Itselläni tuo asenne nosti halun ymmärtää ja näyttää, että kyllä näitä asioita oppii, kun on halua ja kiinnostusta. Kaikilla ei välttämättä tuollainen tunne herää. Voi tulla tunne, että asiat ovat vaikeita ja pitäisi opiskella metsäalaa enemmänkin, jotta sitä ymmärtäisi.
Suomalaisella on usein jonkinlainen herranpelko, jos tuota vanhaa sanaa voi vielä käyttää. Luotetaan vahvasti asiantuntijaan, joka käyttää hienoja sanoja, joita ei itse ymmärretä. Luotetaan asiantuntijaan, joka “on kouluja käynyt”. Eikä uskalleta kysyä ja pyytää selityksiä.
Viestinnässä vastuu on viestijällä
Viestinnässä vastuu on aina sillä, joka viestii. Viestijän pitää esittää asiat niin, että toinen osapuoli ymmärtää. Ja viestijän pitää varmistaa, että asia on mennyt halutunlaisena perille ja molemmat ymmärtävät asian samalla tavalla.
Puukaupoissa tämä koskee sekä metsäalan asiantuntijaa sekä metsänomistajaa. Metsänomistajan on itsekin osattava kertoa, mitä haluaa ja miksi. Metsäalan asiantuntijan on osattava kertoa, mitkä ovat suositukset, mikä onnistuu kyseisessä metsässä ja miksi. Näistä on keskusteltava ja haettava se yhteinen ymmärrys. Jos tätä vaihetta ei tehdä kunnolla, ollaan vaarassa ensimmäisen tarinan kaltaiseen pettymykseen epäonnistuneista puukaupoista.
Ota metsänomistajana selvää, kysy ja pyydä selityksiä sekä vaihtoehtoja. Älä tyydy ensimmäiseen vaihtoehtoon, jos se ei tunnu hyvältä tai et ymmärrä. On oma etusi ja oikeutesi vaatia selkeät selitykset. Sinun pitää voida tehdä sellaisia päätöksiä, joiden takana voit kunnolla seistä.
Se on yksi salaisuus onnistuneisiin puukauppoihin – hyvä viestintä molempiin suuntiin.
Ota perusasiat ja sanasto haltuun
Jokainen meistä – niin sinä kuin minäkin – olemme oman alamme asiantuntijoita ja ymmärrämme alaan liittyvän sanaston. Metsäala on ihan samanlainen. Alan asiantuntijat hallitsevat sanaston ja asiat. Sinunkin on paljon helpompi pohtia oman metsäsi hoitamiseen ja puukauppoihin liittyviä asioita, kun ymmärrät perusasiat ja sanaston. Ja se riittää pitkälle!
Kun tiedät, mitä eri metsän kehitysluokat tarkoittavat, millaista puustoa kannattaa hakata tai missä kannattaa tehdä harvennuksia metsän kasvun parantamiseksi, olet jo pitkällä. Kun sitten tiedät, millaista puustoa siellä sinun metsässäsi on, osaat itsekin jo vähän arvioida, milloin voisi olla puukauppojen aika. Suosittelen myös teettämään metsäsuunnitelman metsääsi varten. Metsäsuunnitelma on kuin metsän käyttökirja tai ohjekirja, jonka avulla voit suunnitella, mitä siellä metsässä milloinkin tehdään. Se tekeminen ei aina tarvitse olla hakkuita ja puun myymistä. Metsäsuunnitelmasta ja sen käytöstä voit lukea lisää Mihin metsäsuunnitelmaa voidaan käyttää? -artikkelista.
Toinen salaisuus on se, että tiedät, mitä sinulla on – millainen metsäsi on.
Ymmärrä, miten tarjouksia pyydetään ja mistä kaikesta voi neuvotella
Ota selvää erilaisista puunostajista, heidän taustastaan ja miten he hoitavat hommat metsässä. Pyydä tarjouksia useammalta ostajalta, jotta saat kokonaiskuvan tämän hetken puukaupan hintatasosta. Tarjouksia vertaillessa kannattaa olla myös tarkkana, ettei haksahda tuijottamaan jotain yhden puutavaralajin hintaa, vaan otat koko kokonaisuuden tarkasteluun – mitä sinulla on myytävää, mitä mistäkin maksetaan ja mitä muuta tarjouksiin sisältyy kuin pelkät mottihinnat. Kannattaa lukea juttu 5 vinkkiä puukauppatarjousten vertailuun, joka avaa tarjouskierroksen saloja.
Jokaisella puunostajalla on myös omanlaisensa tyyli hoitaa asiat. Puukauppakirjaan ei ole olemassa mitään standardilomaketta. Perusasiat on kaikilla samat, mutta esimerkiksi tukkien mitoissa voi olla eroa ja siitä voi johtua hyvinkin erilainen lopputulos metsänomistajan tiliin. Vinkkejä sovittavista asioista löytyy Mistä asioista puukaupoissa sovitaan? -kirjoituksesta. Ei ne puukauppapaperit salatiedettä ole, mutta kannattaa lukea ne huolella ja varmistaa, että ymmärtää, mihin on nimensä laittamassa.
Huolehdi nämä asiat kuntoon ennen puukauppoja
Olet varmasti nähnyt hakkuiden jälkeen isoja puupinoja teiden varsilla. Tiesitkö, että eri puulajit ja tukit ja kuitupuut pinotaan omille kasoilleen? Ja mahdollinen energiapuuksi menevä kasa on vielä omansa. Mietipä, montako pinoa pitää olla, jos hakkuulta saadaan kuusta, mäntyä ja koivua ja kaikista sekä tukkia, että kuitupuuta ja energiapuut päälle?
Kun kasojen väliin pitää jäädä selkeät välit ja kasoja ei voi turvallisuussyistä pinota liian korkeiksikaan, niin tilantarve on aika iso. Mihin sitten tuollaisen puuvaraston voi laittaa? Ja mitä vaatimuksia sille on? Tästä voit lukea lisää Millainen varastopaikka hakkuilla tarvitaan? -artikkelista.
Myös tieasiat on syytä tarkistaa. Metsänomistajana itse pääset varmaan omalla autollasi metsätilallesi tai sen lähelle. Mutta pohdipa sitä, millainen tie kestää jopa 60 000 kiloa painavan puutavara-auton tai lavettiauton, jolla metsäkoneet tuodaan työmaalle. Metsätiet tai pienemmät tiet, joiden varressa usein metsätilat ovat, saattavat olla yksityisen tiekunnan hallinnoimia. Tienkäyttöoikeus ei olekaan itsestään selvä puutavarakuljetuksiin. Tieasioista enemmän jutusta Mitä metsänomistajan pitää tietää tieasioista?
Tänä päivänä me kuluttajat alamme olla valveutuneita ja haluamme, että ostamamme tuotteet ovat tehty kestävän kehityksen tai erilaisten sertifikaattien vaatimusten mukaisesti. Metsälle on pari eri sertifikaattijärjestelmää. Puunostaja saattaa ostaa vain sertifioidussa metsässä kasvavaa puuta, koska heidän asiakkaansa vaativat sertfikaattia heidän tuotteiltaan. Lue tästä Mikä on metsäsertifikaatti?
Mitä teet, jos asiat eivät mene toivotunlaisesti
Vaikka nuo kaikki edellä olevat asiat olisi hoidettu kunnolla, niin silti voi käydä joku virhe. Jossain voi tulla tietokatko. Vaikka olisit puunostajan kanssa sopinut kaikki hyvin, niin kaikki tieto ei välttämättä ole mennyt hakkuiden toteuttajalle. Hakkuut voivat toteutua joskus vasta vuoden parin päästä kauppakirjan allekirjoituksesta. Silloin asioita voi olla hoitamassa eri ihmiset, joiden kanssa asiat sovittiin.
Sääolosuhteille me emme voi mitään. Niiden takia voi joskus käydä niin, että hakkuita ei voida toteuttaa halutusti. Inhimilliset virheet, yllätykselliset lahoesiintymät tai myrskyt voivat myös tehdä tepposensa, joihin ei ole osattu varautua. Monta asiaa voi mennä pieleen, vaikka mitä tekisi. Jos pohdit metsän menemistä pilalle hakkuissa, lue juttu Mitä jos hakkuut pilaavat metsäni?
Hommat eivät lopu, kun metsäkoneet poistuvat
Hakkuiden jälkeen metsänomistajalla on mahdolliset metsän uudistamiseen liittyvät asiat hoidettavanaan. Ja rahaliikenteeseen liittyen verottaja on kiinnostunut puukauppatuloista ja niiden yhteydessä maksetuista arvonlisäveroista. Kolme kantoa, joihin metsänomistaja voi kompastua puukauppatulojen kanssa -jutussa valotetaan tätä asiaa.
Milloin ja kenen kanssa teen puukaupan?
Edellä olevat asiat on tärkeitä juttuja puukauppaprosessissa. Metsänomistajan kannattaa jollain tasolla ottaa noista selvää, jotta pystyy helpommin keskustelemaan metsäasiantuntijoiden sekä puunostajien kanssa. Apua voi ja kannattaa pyytää kokeneemmilta metsänomistajilta sekä metsäalan toimijoilta, jotka tarjoavat palvelujaan metsänomistajille.
Lisää pohdittavaa saat vielä jutuista Milloin on hyvä aika myydä puuta? sekä Kuka ostaa puuta?
Mielestäni tärkeimpiä onnistuneen puukaupan salaisuuksia on metsänomistajan oma ymmärrys siitä, mitä hän haluaa metsältään ja ottaa sitten selvää asioista etukäteen. Tuohon pohdintaan tein avuksesi maksuttoman Minä metsänomistajana -työkirjan. Se voi helpottaa myös ajatustesi kirkastamista.
Kaikkea ei tarvitse tietää, mutta kannattaa olla edes hieman kartalla, mistä puhutaan ja mitä vaihtoehtoja oikeasti on. Jokainen metsänomistaja voi tehdä onnistuneita puukauppoja ja nähdä metsänsä hyvinvoivana ja kasvamassa – tuomassa juuri sellaista hyvinvointia metsänomistajalle, kuin hän haluaa.