Mikä on metsäsertifikaatti?
Puukauppoja tehdessä saat varmasti puunostajalta kysymyksen, onko metsätila sertifioitu. Saatat olla ihmeissäsi, mikä on metsäsertifiointi? Mikä ihmeen metsäsertifikaatti? Mieleesi voi nousta työpaikalla tehdyt laatuauditoinnit tai laatusertifikaatit, joissa oli vaikka mitä listoja ja tarkistuspisteitä ja hirveä homma. Olet voinut kuulla ISO-standardeista ja erilaisista sertifioinneista. Mutta että metsäkin pitäisi olla sertifioitu? Kuulostaa kauhean työläältä asialta. Tähänkö nämä puukaupat nyt sitten kaatuu? Ei hätää. Metsäsertifiointi voi olla todella helppo juttu sinun, metsänomistajan, kannaltasi.
Sertifiointi liittyy toiminnan laatuasioihin ja niiden varmentamiseen. Kun ihmiset ostavat vaikka vessapaperia tai muistikirjan, he haluavat tietää, onko siihen käytetty puu tuotettu kestävän kehityksen mukaisesti ja ympäristöasiat huomioon ottaen. He haluavat tietää, onko metsiä hoidettu hyvin ja varmistettu luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat. He haluavat tietää, toimivatko metsässä töitä tekevät ihmiset ympäristöä kunnioittaen ja onko heidän työolosuhteensa asiallisesti hoidettu.
Saatat itsekin kuulua niihin, jotka vähintään alitajuisesti havainnoivat ostamistaan tuotteista erilaiset merkit – avainlippu, reilu kauppa tai hyvää Suomesta. Kun he näkevät tuotteessa joko PEFC -merkin tai FSC-merkin, he voivat luottaa siihen, että tuotteen koko tuotantoketjussa, aina sieltä metsästä lopullisen tuotteen valmistumiseen asti, on asiat kunnossa.
Kaksi erilaista metsäsertifiointijärjestelmää
Suomessa ja maailmalla on kaksi erilaista metsäsertifiointijärjestelmää. Ensin tähän sertifioinnin tarpeeseen heräsivät ympäristöjärjestöt ja ne kehittivät oman FSC-sertifioinnin. FSC tulee sanoista Forest Steward Council eli vapaasti suomennettuna Hyvän Metsänhoidon Neuvosto.
Metsäyhtiöt eivät halunneet jättää metsäsertifiointia vain ympäristöjärjestöjen asiaksi ja ne kehittivät sitten oman järjestelmänsä eli PEFC:n. Se taas tulee sanoista Programme for the Endorsement of Forest Certification. Jos tuon nyt suomentaisi vapaasti, niin se on ohjelma, jolla saadaan metsälle sertifikaatti. Hassuja nuo suomennokset, mutta eivät nimet ohjelmia paranna tai huononna. Yleisesti puhutaan vaan FSC:stä ja PEFC:istä.
Molemmissa on kansalliset suomalaiset vaatimukset, jotka täällä pitää täyttyä, jotta metsä voidaan sertifioida. Kansalliset vaatimukset pohjautuvat kansainvälisiin vaatimuksiin. Kansainväliset vaatimukset ja ohjeistot löytyvät FSC:n ostala FSC®International -sivuilta sekä PEFC:in osalta PEFC International – sivuilta.
Apua – nyt se puhuu jostain vaatimuksista.. en halua kuulla.. Juu, omakin reaktioni oli juuri tuollainen, kun ensimmäisen kerran metsäsertifioinnista kuulin. Onhan noissa melkoinen patteristo vaatimuksia, jotka pitää täyttyä, mutta kurkataanpa asiaa hieman tarkemmin.
Sertifiointi tarkoittaa, että metsien hoito ja käsittely on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää, eikä tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia heikennetä. Metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta.
Vaatimuksissa on paljon asioita. Osa niistä koskee suoraan metsänomistajaa ja hänen toimiaan metsänsä kanssa. Osa vaatimuksista koskee metsän käyttöä suunnittelevia metsäalan ammattilaisia, osa metsässä töitä tekeviä eli vaikkapa metsureita tai metsäkoneenkuljettajia. Kaikkea ei siis tarvitse itse toteuttaa. Pitää vain tietää jollain tasolla vaatimukset ja vaatia, että sertifioidussa metsässä toimivat ammattilaisetkin noudattavat niitä.
PEFC:in ja FSC:n vaatimukset poikkeavat hieman toisistaan, vaikka sisältävät paljon samoja asioita. Joissain kohdin FSC on hieman tiukempi kuin PEFC.
Suomen metsistä on yli 90% PEFC sertifioituja ja noin 10% on FSCssä mukana. Osa metsistä on sertifioitu kummallakin metsäsertifikaatilla. Kannattaa tutustua aiheeseen paremmin sertifikaattien omilla nettisivuilla, joilta löytyy myös info- ja koulutuspaketteja metsänomistajille.
Oma tai ryhmäsertifikaatti
Molemmissa sertifikaateissa on mahdollista se, että metsänomistaja hankkii omalle tai omille metsätiloilleen oman sertifikaatin. Silloin hänen pitää huolehtia, että kaikki sertifikaatin vaatimukset täyttyvät omissa metsissä. Samoin tulee maksettavaksi kaikki sertifikaatin kustannukset kokonaisuudessaan. Tämä ei ole useinkaan taloudellisesti kannattavaa.
Kummassakin on kuitenkin myös useita ryhmäsertifikaattien tarjoajia. Ryhmäsertifikaatissa sertifikaattikriteerit pitää täyttyä yhdessä koko sertifikaattiin kuuluvien metsätilojen alueella. Eli jokaisella yksittäisellä tilalla ei tarvitse täyttyä kaikki vaatimukset, vaan yhdessä koko alueella. Esimerkiksi pienemmällä metsätilalla ei välttämättä ole sellaisia alueita, joita voisi sisällyttää sertifikaatin suojeltaviin alueisiin.
Ryhmäsertifikaatissa kustannukset myös maksaa ryhmäsertifikaatin omistaja. Ryhmäsertifikaatin omistaja voi ottaa jonkun pienen vuosimaksun mukana olevilta metsätiloilta tai sertifikaatin voi saada tilalleen ryhmäsertifikaatin omistajalta jäsenyyden yhtenä etuna.
Ryhmäsertifikaatti on metsänomistajalle erittäin helppo tapa saada metsänsä sertifioinnin piiriin. Sertifikaatin omistajan kanssa käydään asia läpi ja hoidetaan tarvittavat asiat kuntoon. Tulevat metsänhoitotoimenpiteet ja puukaupat sitten toteutetaan jo sertifikaattivaatimukset huomioon ottaen.
Miksi metsä kannattaisi sertifioida?
Kuluttajat ovat nykypäivänä entistä ympäristötietoisempia. He haluavat varmistaa, että heidän käyttämänsä tuotteet on tuotettu kestävän kehityksen mukaisesti ja ympäristö huomioon ottaen. Sertfiointi on yksi tapa kertoa siitä, että tuotteeen valmistuksessa on jo raaka-aineista lähtien huolehdittu näistä asioista. Metsäsertifikaatti kertoo, että metsä on hoidettu hyvin ja sertifiointikriteerejä noudattaen.
Joissakin tapauksissa voi olla myös ostajalla vaatimuksena, että kaikki puu, mitä heidän käyttöönsä ostetaan, on sertifioitu. Silloin jää puut auttamattomasti metsään, jos ostajat eivät sertifioimattomasta metsästä puuta osta.