Oletko koskaan miettinyt, mikä on metsän arvo? Mitä metsä tarkoittaa sinulle? Mikä metsässä saa sinut syttymään vai saako mikään? Mikä metsässä on arvokasta?
Mitä on arvo?
Wikipediassa arvo määritellään näin: Arvolla tarkoitetaan jotain toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Arvot ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja ne ohjaavat ihmisten tai ihmisryhmien toimintaa. Arvo tarkoittaa myös merkityksellisyyttä – kun jokin asia on merkitsevä, sen sanotaan olevan arvokas.
Metsän arvo - mitä kaikkea se voi ollakaan
Jäin tässä miettimään, miten monella tavalla metsän arvon voisi määritellä. Arvo ei välttämättä ole suora rahallinen arvo vaan se voi olla juurikin merkityksellisyys tai välillinen asia, jota se tuottaa.
Ensimmäisenä tietysti tulee mieleen metsän rahallinen arvo – mikä sen puuston hinta ja maapohjan hinta on. Tuo arvo vaihtelee sen mukaan, miten metsä kasvaa, miten metsästä hakataan puustoa ja mikä on milloinkin puunostajien hinta eri puutavaralajeille. Tällä arvolla on merkitystä siinä kohtaa, kun ollaan metsätilaa myymässä tai ostamassa. Tai metsätilan arvo pitää tietää perukirjaa varten tai pohditaan vaikka sukupolvenvaihdosta tai metsätilan liittämistä yhteismetsään.
Metsästä saatavat raaka-aineet ja niiden arvo
Iso arvoa tuova asia metsällä on myös metsästä saatavat raaka-aineet. Raaka-aineina yleensä mielletään vain puu, joka toki onkin usein metsän päätuote. Puun suurimmat käyttäjät ovat sahat ja sitä kautta rakennusteollisuus sekä metsäteollisuus, joka tuottaa paperia ja kartonkia puukuiduista. Tänä päivänä teollisuudelle tulee monesta suunnasta painetta vähentää hukkaa ja hävikkiä ja käyttää kaikki raaka-aineet mahdollisimman tarkkaan. Sahateollisuudessa hävikki ja hukka usein poltetaan hakkeena voimalaitoksessa ja hyödynnetään siten energiantuotannossa. Metsäteollisuudessa kierrätetään ja hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan kaikki, mitä prosesseista poistuu. Ja isoilla metsäyhtiöillä on omia tutkimuslaitoksia, joissa kehitetään erilaisia uusia tuotteita puupohjaisista raaka-aineista. Puupohjaisten tekstiilikuitujen kehitys on jo pitkällä. Samoin monia muovia korvaavia materiaaleja on yhä enemmän ja enemmän tulossa markkinoille, mm. pakkausmateriaaleina sekä muovipillien korvaajana. Se on upeaa, että pystytään vähentämään uusiutumattomista raaka-aineista tehtyjen muovien käyttöä!
Mutta ei metsän raaka-aineet puuhun jää. Muistetaan myös marjat ja sienet! Puhtaassa luonnossa kasvaneet marjat ovat todellisia terveellisiä vitamiini- ja hivenainepommeja, luomuruokaa parhaimmasta päästä. Sienet samoin. Sienten proteiinit ovat myös hyviä kasvisruokavalion täydentäjiä ja lihaisamman ruokavalion keventäjiä. Kun suomalainen jokamiehenoikeus antaa meille kenelle tahansa mahdollisuuden lähteä ilmaiseksi marjoja ja sieniä keräämään, niin miksi ei käytettäisi hyväksi tuota mahdollisuutta! Samalla tulee itselle liikuntaa ja aivot saavat happea. Luonnonmarjojen ja sienten myyminen on vielä verotonta tuloa kerääjälle, joten tuossa on hyvä mahdollisuus lisäansioihin kenelle tahansa!
Puhdasta ruokaa on myös metsästä saatava riista: hirvi, peura, pienriista ja linnut. Metsästysoikeus on vain metsänomistajalla eli se ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Usein metsänomistaja antaa tai vuokraa metsästysoikeuden mailleen paikalliselle metsästysseuralle tai metsästäjille. Kuitenkin metsästäjien kautta moni voi saada riistaa pöytäänsä ja nauttia puhtaasta kotimaisesta lihasta. Hassua sinällään, että vapaana metsässä kasvanutta riistaa ei voida luomuksi sanoa, kun ei ole todisteita siitä, mitä ne on syöneet.
Luonnon monimuotoisuus ja hiilinielu - elämän edellytyksiä
Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä metsällä iso arvonsa. Metsänomistajalla on tässä tärkeä rooli, jossaa hän omissa päätöksissään ja toimissaan ottaa monimuotoisuusasiat huomioon. Metsää voidaan hoitaa ja käyttää monella tavalla ja monimuotoisuutta säilyttäen. Millaisen arvon annat luonnon monimuotoisuudelle?
Metsät ylläpitävät elämää maapallolla. Metsät ovat maapallon keuhkot. Ne huolehtivat, että meillä on happea hengitettäväksi. Metsät yrittävät hoitaa meidän ihmisten aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä yhteyttämällä ja sitomalla hiiltä. Hyvin kasvava metsä pystyy tehtäväänsä hoitamaan. Huonosti kasvava pusikoitunut metsä ei kasva kunnolla ja sen hiilensitomiskyky heikkenee. Ei vallan pieni arvo metsällä tässä suhteessa.. Sen lisäksi, että mietimme kulutuskäyttäytymistämme ja pyrimme hiilijalanjälkeämme pienentämään, meidän ihmisten on pidettävä huolta siitä, että metsät pystyvät tuota arvokasta työtään tekemään. Metsänomistajilla on tässä iso mahdollisuus osaltaan metsän arvon ylläpitäjänä.
Työtä ja virkistystä - hyvinvointia monella tavalla
Itse lasken myös metsän arvoksi sen työllistävän vaikutuksen. Kuinka paljon metsänhoitotyöt, hakkuut ja puun kuljetus työllistävät suoraan ja välillisesti suomalaisia. Suoraa työllistävää vaikutusta on myös sahojen ja metsäteollisuuden tarjoamat työpaikat. Välillisesti metsän arvoa lisää metsätaloudesta tulonsa saavien perheiden hyvinvointi ja heidän tarvitsemia palveluja tuottavien työllistyminen. Moni pienempi kunta olisi jo kuihtunut olemattomiin ilman sahoja tai metsäteollisuuden tehtaita ja niiden ympärillä olevia muita yrityksiä ja kauppoja. Taitaisi moni pienempi koulu, terveyskeskus ja kauppa olla jo kuopattu, jos ei työtä olisi kunnissa ollut.
Metsän virkistysarvoa on myös vaikea mitata. Kuinka paljon ihmiset hyödyntävät metsien ulkoilureittejä, liikkuvat metsissä ja nauttivat siellä rauhoittumisesta ja rentoutumisesta. Puhtaassa ilmassa ajatukset selkiytyvät ja mieli virkistyy. Monelle kaupunkilaiselle voi olla elämys lähteä metsään nauttimaan luonnon kauneudesta ja monimuotoisuudesta. Tutkitusti myös ihmisten vastustuskyky paranee luonnossa olosta. Miten tuonkin arvon sitten mittaisi, kun liikunta lisääntyy ja vastustuskyky paranee, ihminen rauhoittuu, voi ja jaksaa paremmin myös mieleltään? Vähentyneinä sairauksina ja työstäpoissaoloina? Muistatko muuten, kuinka jännää lapsena oli lähteä seikkailemaan lähimetsään, joka saattoi olla pieni metsikkö tai puisto? Siinä tuli liikuttua raikkaassa ulkoilmassa huomaamatta monta tuntia, eikä illalla tarvinnut miettiä unentuloa.
Metsänomistajana voit vaikuttaa
Minä en osaa noita arvoja järjestykseen laittaa. Kaikki ovat tärkeitä. Oma hyvinvointini vaatii välillä metsään pääsyä. Metsässä oleminen on eri vuodenaikoina erilaista, mutta joka tapauksessa energisoivaa ja virkistävää. Yhtään noista asioista, joita voi metsän arvoksi laskea, en kuitenkaan pois antaisi. Siksi itselleni on tärkeää, jos omalla työlläni voin auttaa muita pohtimaan näitä asioita ja tekemään omia ratkaisujaan metsien suhteen. Metsänomistaja voi vaikuttaa suoraan siihen, miten ja mihin hänen omaa metsäänsä käytetään ja miten se metsä voi. Kaikki asiat eivät ole suoraan euroissa mitattavissa, vaan liittyvät isompaan kokonaisuuteen – omaan, perheesi, kuntasi, Suomen ja lopulta koko maapallon hyvinvointiin. Aika huikea ajatus, että sillä, mitä metsänomistajana päätän ja teen, voin todellakin vaikuttaa.
Mikä on sinun metsäsi arvo? Mikä sykähdyttää sydäntäsi metsässä?
-Outi-
ps. tsekkaa Polku METSÄÄN – johdanto metsänomistamiseen – kurssimme!