Mitä metsänomistajan pitää tietää tieasioista?
Miksi ihmeessä metsänomistajan tarvitsisi tietää jotain tieasioista? Kai se nyt on selvää, että tietä voi käyttää, kun sellainen kerran on olemassa. Ja kun tie on olemassa, niin joku sen hoitaa. Eikös tieasiat ole puunostajan päänvaiva? Ethän sinä ole metsänomistaja, joka suhtautuu tieasioihin näin? Käydään yhdessä läpi asioita, jotka sinun on metsänomistajana hyvä tietää tieasioista.
Teiden kunto voi vaikuttaa mahdollisuuteesi myydä puita
Yksi asia, mikä tarkistetaan puunmyyntisuunnitelmaa tehtäessä on palstan korjuukelpoisuus. Korjuukelpoisuuteen vaikuttaa myös se, miten metsäpalstalle johtavat tiet kestävät puutavara-auton sekä metsäkoneet työmaalle tuovan lavettiauton painon. Jotkut tiet kestävät aina, jotkut vain talvella teiden jäädyttyä kunnolla. Joskus metsämaa kestäisi hakkuut, mutta tiet eivät kestäisi kuljetuksia.
Korjuukelpoisuus vaikuttaa puusta saatavaan hintaan. Mikäli hakkuut voidaan toteuttaa milloin tahansa, puunostaja on usein valmis tarjoamaan parempaa hintaa puusta kuin, jos korjuu on mahdollista vain sydäntalven pakkasilla. Talven sää – lumen määrä ja maan jäätyminen – vaikuttavat talvikorjuukohteiden hakkuumahdollisuuteen. Joka vuosi ei tule riittävän hyviä kelejä talvikorjuita varten tai aika on lyhyt, jolloin on mahdollista korjata talvikorjuukohteita. Tämän takia ostajat eivät mielellään osta varastoon hirveän paljon kohteita, jotka on hakattavissa vain talvella.
Rajoitukset tien käytössä
Mikäli metsätilalle vievissä teissä on yksityisteitä, voivat tiehoitokunnat rajoittaa kulkuoikeutta teillä esimerkiksi kelirikkoaikana. Tien päähän voi ilmestyä painorajoituskyltit, jos on epäilystä siitä, että tie ei kestä painavampia kuljetuksia. Näitä rajoituksia on noudatettava.
Eivät puutavara-auton kuljettajat tai metsäkoneita kuljettavat lavettikuskit ota sitä riskiä, että tie pettää auton alta ja siellä ollaan jumissa tai pahimmillaan auto kaatuu lasteineen. Eikä kannata unohtaa sitä että edellä mainitussa tapauksessa tien rikkoutumisen joutuu vielä korjaamaan tai korvaamaan.
Tien käyttöön voidaan myös vaatia lupaa puutavarakuljetuksiin tai telaketjukoneilla ajamiseen tai niistä voi olla määrätty erilliset käyttömaksut. Nämä sinun pitää metsänomistajana tietää, jos näin on metsätilallesi vievillä teillä.
Millaisia teitä on olemassa?
Julkiset tiet ovat valtion tai kuntien ylläpitämiä teitä, joilla on kaikilla meillä käyttöoikeus. Näillä teillä ei yleensä ole rajoituksia teiden käytössä muuten kuin mahdollisten kelirikkoajan painorajoitusten sekä painorajoitettujen siltojen kohdalla.
Yksityisteitä on myös erilaisia. Yksityisteiden hoidosta vastaavat niiden kiinteistöjen osakkaat, joiden kiinteistöille kulku on kyseisen tien kautta. Kiinteistö voi olla millainen tahansa kiinteistö: asuinkiinteistö, vapaa-ajanasunto, maatila, peltotila, metsätila tai jonkun muun muotoinen kiinteistö.
Yksityistien hoito voi olla järjestäytynyttä tai järjestäytymätöntä. Järjestäytyneellä yksityistiellä on tiekunnan kokouksessa valittu hoitokunta, toimitsijamies tai tieisännöitsijä, joka vastaa tien hallinnoinnista ja siitä, että tietä hoidetaan asianmukaisesti ja kaikkien tiekunnan osakkaiden yhteiseksi hyväksi.
Jokaiselle kiinteistölle lasketaan kiinteistön käyttötarkoituksesta sekä siitä, kuinka pitkä matka tietä kiinteistölle on kuljettava, riippuva osuus tieyksiköistä. Säännölliset tienhoitomaksut määräytyvät näiden yksiköiden mukaan.
Mikäli yli puolet osakaskiinteistöistä on metsätiloja, puhutaan tyypillisesti metsätiestä. Metsätien tiekunta voi päättää, että tiemaksun sijasta käytetään tienkäyttömaksua. Sen määräytymisperusteet on selkeästi sovittava ja vahvistettava kokouksessa. Käyttömaksut laskutetaan tyypillisesti heti kuljetusten jälkeen.
Aina tien osakkaat eivät ole järjestäytyneet yksityistiekunnaksi. Tällöin tie on järjestäytymätön tie. Silloin olisi tärkeää, että osakkaiden välillä on tehty kirjallinen sopimus, miten tien hoitamiseksi tarvittavat asiat hoidetaan ja miten maksut jaetaan osakkaiden kesken.
Mikäli tällaiselle järjestäytymättömälle tielle tarvittaisiin käyttöoikeus jollekulle, joka ei ole tien osakas, sitä on erikseen haettava kaikilta tien osakkailta. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi, jos metsätilalle pääseekin kulkemaan parempaa, kestävämpää tietä järjestäytymättömän tien kautta tai matka lyhenee huomattavasti tuota kautta kuin virallista kiinteistölle merkittyä tietä pitkin.
Miten tien käyttöoikeuden saa hakkuita varten?
Perusperiaate on, että puunostajalla on oikeus korvauksetta käyttää puiden kuljettamiseen niitä tie- ja maa-alueita sekä yksityisteitä, joiden osakkaana myyjä eli sinä metsänomistajana olet. Mikäli puunkuljetukseen tarvitaan käyttöoikeutta tiellä, jolle myyjällä ei oikeutta ole, ostaja tyypillisesti maksaa käyttömaksun.
Tilapäistä tienkäyttöoikeutta on haettava yksityistielain mukaisesti ennakkoon yksityistien hallinnolliselta toimielimeltä (hoitokunta, tieisännöitsijä tai toimitsijamies). Näitä velvoittavat tiekunnan kokouksessa ennakkoon päätetyt maksuperusteet ja periaatteet. Tyypillisesti maksu määräytyy ajettavan puumäärän tonnikilometrien mukaisesti. Käyttömaksu ei saa olla yksityistielain mukaan kohtuuton suhteessa osakkaan vastaavaan maksuun nähden.
Vaikka metsänomistajalla olisi tienkäyttöoikeus metsätilalleen niin eteen voi myös tulla tilanne, että puutavara-auton pitää käydä saman tien varressa kauempana olevalla kääntöpaikalla. Mikäli tuolle tieosuudelle ei ole käyttöoikeutta, tulee siihenkin hakea tilapäistä käyttöoikeutta ja maksaa tiekunnan määräämä käyttömaksu.
Mikäli tällaisia maksuja ja perusteita ei tiekunnassa ole aiemmin päätetty, päätökset tehdään seuraavassa vuosikokouksessa. Nykyisin voimassa olevan yksityistielain mukaan tiekunnan kokouksia ei tarvitse pitää joka vuosi tilinpäätöksen takia. Siksi kaikki tiekunnat eivät joka vuosi kokouksia pidä. Tienkäyttöoikeutta tarvitsevan on oltava hyvissä ajoin yhteydessä tiekunnan hallintoelimeen ja haettava lupaa, jotta päätökset ehditään saamaan ennen hakkuiden aloitusta.
Miten tiet on huomioitava hakkuiden aikana?
Käyttöoikeuksien ja maksujen selvittämisen lisäksi on kuljetukset suunniteltava niin, että tielle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kelirikkoaikana tehtävästä kuljetuksesta on sovittava tienpitäjän kanssa erikseen. Painorajoitukset ja telaketjukoneilla ajamisen rajoitukset on otettava huomioon.
Jos tiellä ei ole säännöllistä käyttöä talvella, sitä ei automaattisesti aurata talvella. Mikäli tiedät, että metsääsi on talvella tulossa hakkuut, kannattaa ennakolta aurauttaa tie joitakin kertoja jo ennen hakkuita. Silloin tien pohja pääsee myös jäätymään ja sen kantavuus paranee. Kymmeniä senttejä pehmeää lunta ennen ensimmäistäkään aurausta voi teettää ennen hakkuita isomman urakan auraajalle. Jotta tien saa metsäkoneet kestäväksi, saattaa auraaja joutua hinkkaamaan tietä moneen kertaan, eikä tulos välttämättä ole kuitenkaan kovin hyvä. Kustannuksien kertymisestä puhumattakaan. Joten ennakoi ja pyydä aurauksia etukäteen!
Tiealueelle tuleva roska on siivottava pois. Jos kaikista varotoimista ja ennakkosuunnittelusta huolimatta tiealueelle aiheutuu vaurioita ja vahinkoja, ne pitää korjata välittömästi. Vauriot tapahtuvat usein arvaamattomien sääolosuhteiden takia. Tie ei ole ehtinyt jäätyä vielä kunnolla. Tai routa on sulanut paikoitellen, vaikka osa tiestä olisikin vielä kunnolla jäässä. Pitkät sateet ovat myös voineet pehmentää teitä niin, etteivät ne kestä painavia koneita.
Mikäli yhtään epäilet teiden kestävyyttä tai tiedät tiekunnassa oltavan tarkkoja tien kunnosta, suosittelen käymään valokuvaamassa tien ennen hakkuiden alkua ja sen jälkeen. Jos vielä saat hoitokunnan edustajan, tieisännöitsijän tai toimitsijamiehen paikalle, aina parempi. Kuvien kanssa on helpompi todistaa ennen ja jälkeen tilanne. Ja kun todisteet on kunnossa, keskustelu on helpompaa sekä tiekunnan että puunostajan suuntaan.
Myös hakkuilla tarvittavat varastopaikat sijoittuvat sellaisen tien varrelle, mistä puutavara-auto pääsee puut hakemaan. Puutavara-auton lastaus ottaa jonkun verran aikaa ja on hyvä tiedottaa muita tienkäyttäjiä, jos hakkuut on tulossa ja tien käytössä voi olla katkoja puutavara-auton lastauksen aikana.
Ennakoivalla keskusteluyhteydellä kaikkien osapuolien välillä ja etukäteen sovittujen ja kirjattujen pelisääntöjen kanssa mahdollisten ristiriitatilanteiden selvittäminen on aina helpompaa.
Mitä metsänomistajan on hyvä tietää tieosakkaana?
Jokaiselle kiinteistölle pitää olla kulku jonkun tien kautta. Jos se on yksityistie, silloin kiinteistörekisteriotteesta yleensä löytyy merkintä tieoikeudesta ja/tai tierasitteesta.
Tieosakkaana olet velvollinen:
- ilmoittamaan tien käytössäsi tapahtuneista tai tapahtuvista muutoksista
- ilmoittamaan osoitteenmuutoksesta tiekunnan hallinnolle
- ilmoittamaan hyvissä ajoin tiekunnan kokouksessa käsiteltäväksi haluamasi asiat
- ilmoittamaan mahdollisista kiinteistö- tai määräalakaupoista
- ilmoittamaan ja tarvittaessa jo etukäteen olemaan yhteydessä muista tiekunnan ja tienpidon kannalta merkittävistä sopimuksista, esimerkiksi maanvuokraussopimuksista, pylväiden tai kaapelien sijoitussopimuksista tiealueen lähellä jne.
- pitämään huolta kiinteistöliittymäsi kunnosta
- kantamaan osaltasi huolta yhteiseen lukuun kunnossa pidettävästä tiestä
- välttämään tien vaurioittamista ja samalla omaa korvausvastuutasi
- noudattamaan tieoikeutesi myöntämisen yhteydessä mahdollisesti asetettuja ehtoja
- välttämään kaiken tarpeettoman haitan aiheuttamista tien käytössäsi
Siinä on melkoinen lista velvollisuuksia metsänomistajalle. Koska samat velvoitteet koskevat kaikkia osakkaita ja tien käyttäjiä, niin jokaisen tieosakkaan on hyvä olla aktiivisesti mukana tiekunnan kokouksissa ja tekemässä päätöksiä.
Mihin kerätyt tiemaksut menevät?
Tiekunnan vuosikokous vahvistaa osakasluettelon ja päättää tiemaksuista. Tieosakkaana olet velvollinen maksamaan tiemaksut eräpäivään mennessä. Tiemaksut on ulosottokelpoisia, joten niiden maksamista ei kannata lykätä. Tiemaksut metsän osalta ovat myös vähennyskelpoisia metsäverotuksessa.
Tiemaksuja kerätään tien hoito- ja ylläpitokuluihin sekä hallinnon kuluihin. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi talviset auraukset ja hiekoitukset, tienvarsien niitot, pienet korjauskulut, soritukset, lanaukset ja suolan levitys. Hallinnossa kuluja tulee pankkikuluista, mahdollisista kirjanpitokuluista sekä tiekunnasta riippuen hoitokunnan kokouspalkkioista, tieisännöitsijän tai toimitsijamiehen palkkioista ja vuosikokouskuluista.
Pääasiassa tiekunnan kulut hoidetaan osakkailta kerättävillä tiemaksuilla. Jotain avustuksia tiekunnat voivat saada kunnalta tai kaupungilta, jonka alueella tie on. Myös isompiin peruskorjaushankkeisiin on saatavissa avustuksia, kun suunnitelmat ja hakemukset tehdään ajoissa. Avustuksia yksityisteille voi hakea ELY-keskuksen kautta. Metsäteiden perusparannuksiin ja rakentamiseen voi saada Metsäkeskuksen kautta haettavaa KEMERA-tukea.
Kuten huomaat, aika paljon on teihin liittyviä asioita, jotka metsänomistajan on hyvä tietää tai jotka vaikuttavat metsänhoitoon ja puukauppoihin. Toivottavasti tämä juttu sai sinut ymmärtämään, kuinka tärkeitä tieasiat on metsänomistajalle.
Asiantuntijana tässä jutussa on ollut Juha-Pekka Pettersson, joka on toiminut useamman vuoden yhden yksityistien hoitokunnassa ja toimitsijamiehenä. Hänen viimeinen vinkkinsä on, että tieasioissa ei kannata olettaa, vaan ottaa selvää!