Omatoimisen metsänomistajan tärkeimmät varusteet eivät maksa paljoa
Metsänomistaja, joka haluaa tehdä hommia omassa metsässään, tarvitsee erilaisia työkaluja ja varusteita. Monelle omatoimiselle metsänomistajalle riittää perusvarusteet, eikä niiden tarvitse olla viimeistä mallia ammattilaisen varusteita. Kuitenkin varusteiden ja työkalujen on oltava riittävän hyvät, jotta työ sujuu joutuisasti, eikä jää siitä kiinni, että tehot loppuu työkaluista kesken. Panosta siis laatuun, mutta mieti, mikä on riittävä taso. Ensimmäisenä on pohdittava, mitä töitä haluat ja aiot metsässäsi itse tehdä.
Mitkä metsänhoidon työt ovat sellaisia, jotka sopivat omatoimiselle metsänomistajalle?
Pääosa metsänomistajien itsensä tekemistä töistä liittyy taimikoihin ja niiden hoitoon. Niissä töissä ei tarvita metsäkoneita, vaan työt tehdään raivaus- tai moottorisahalla. Niiden hankintakustannukset kaikkine varusteineen ja työkaluineen pyörivät siinä tuhannen ja kahden tuhannen euron luokassa. Ja ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia kuluja!
Taimikonhoitotyöt alkavat kylvöstä tai istutuksesta ja jatkuvat taimikon varhaishoidon kautta perkaukseen. Myöhemmin tulee ennen hakkuita raivaussahalla tehtäviä ennakkoraivauksia. Omatoiminen metsänomistaja voi tehdä myös ensiharvennusta tai hankintahakkuitakin. Moni myös hakee omat polttopuut omasta metsästään.
Metsän uudistamiseen tarvittavat varusteet voi lainata, jos ei ole jokavuotista istutusta tiedossa
Katsotaan töitä metsän kasvun kannalta ikäjärjestyksessä. Ensimmäinen työvaihe on metsän uudistamiseen liittyvät työt. Taimien istuttamisen tai siementen kylvämisen moni metsänomistaja tekee itse. Kuitenkin istutuspaikkojen tekeminen – laikutus tai mätästys – usein teetetään kaivinkoneurakoitsijalla. Työtavan valinta riippuu maaperästä ja metsätyypistä.
Kylvö tehdään usein käsipelillä. Metsänomistaja kiertää laikutetun alueen siemenpullon kanssa ja ropsauttelee pullosta joka laikkuun siemeniä. Riippuen maastosta tämä voi olla helppoa ja mukavaa puuhaa kiertää kylvöaluetta. Jos alue on kovin kivikkoista ja hankalakulkuista, voi homma olla ikävää. Joillakin laikuttajilla on kaivinkoneessa kylvölaite, jolla he voivat samalla, kun laikuttavat, hoitaa kylvämisen. Esimerkki tällaisesta konekylvölaitteesta on NewForestin SeedGun -konekylvölaite.
Taimien istutuksessa tärkeimmät varusteet on taimivakka ja pottiputki. Taimivakkaan istuttaja saa kymmeniä taimia mukaansa. Pottiputki on istutusputki, johon laitetaan taimi kerrallaan. Pottiputki isketään maahan ja polkaistaan sen suuaukko auki, jolloin taimi putoaa tulleeseen kuoppaan, kun pottiputki nostetaan ylös. Taimen ympärys tiivistetään jalalla hyvin ja samalla huolehditaan, että taimi jää pystysuoraan. Mikäli istutustyötä ei ole jatkuvasti, kannattaa kysyä vakkoja ja pottiputkia lainaksi vaikkapa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Jos metsäpinta-alaa on enemmän ja istutustyötä on lähes vuosittain, kannattaa hankkia omat vakat ja pottiputket.
Istuttaessa taimia on syytä hankkia myös nitriilihanskat, jotka eivät läpäise kemikaaleja. Taimet on yleensä käsitelty tukkimiehentäin torjunta-aineella, mikä ei ole käsien iholle hyväksi.
Toinen tärkeä asia istuttajalle on kunnolliset tukevat jalkineet, joilla pottiputken polkeminen ja taimien tiivistys käy helposti. Kevyet, ohutpohjaiset kengät eivät suojaa jalkaa, eivätkä kestä tuossa työssä pitkään.
Taimikon ensihoito ei vaadi kalliita varusteita
Muutaman vuoden taimien istutuksen jälkeen on hyvä kiertää taimikko ja tehdä niin sanottu heinäys. Se tarkoittaa kasvaneen heinikon kaatamista taimien ympäriltä niin, että talvella heinikko ei paina lumen alla taimea vinoon. Heinäämiseen käy vaikka tukeva kaksihaarainen keppi tai vanha jääkiekkomaila.
Jos maaperä on kovin rehevää, sinne nousee helposti vatukkoa ja lehtipuuvesakkoa. Ne eivät välttämättä ihan mailalla kaadu ja katkea. Silloin voi hyvä työkalu olla raivausveitsi. Raivausveitsiä on saatavana sekä oikea- että vasenkäsitinä.
Raivaussahan hankinta kannattaa pohtia huolellisesti
Taimikon kasvaessa tarvitaan taimikonhoitoon ja perkaukseen jo järeämpää työkalua. Silloin tulee eteen raivaussahan hankinta. Raivaussahan hankinnasta kannattaa ottaa huomioon mm. sahan käyttäjän tai käyttäjien pituus. Raivaussahoissa on eri mittaisia putkia, jolloin pitkäputkinen saha voi olla lyhyelle raivaajalle hankala käytössä. Kuten myös pitkälle raivaajalle kovin lyhytputkinen saha voi aiheuttaa turhaa kyykistelyä.
Pelkästään putken pituutta ei kannata tuijottaa, vaan muutenkin katsoa, saako raivaussahan kahvat ja valjaat säädettyä niin, että hartiat pystyvät olemaan rentona ja sahausasento on mahdollisimman ergonominen. Metsätöihin kannattaa hankkia myös metsätöihin tarkoitettu raivaussaha. Puutarhatöihin riittävä kevyempi raivaussaha ei välttämättä ole metsätöissä hyvä.
Vielä enemmän kuin raivaussahaan itsessään, kiinnittäisin huomiota valjaisiin, joihin saha kiinnitetään. Meitä metsänomistajia on niin monenmuotoisia ja -pituisia, että kaikki valjaat eivät ole kaikille sopivia. Valjaissa on monenlaisia säätömahdollisuuksia, joilla ne saa säädettyä itselle sopivaksi. Kun valjaat saa säädettyä hyvin, sahan paino roikkuu pääasiassa lantiovyöllä, jolloin raivaustyö ei rasita niska-hartiaseutua. Sopimattomat tai väärin säädetyt valjaat alkavat pian painaa hartoissa ja raivaustyö käy epämukavaksi ja rasittavaksi. Katso video valjaiden säädöstä.
Osa valjasmalleista sopii paremmin myös rintavammille raivaajille. Suosittelen lämpimästi hankkimaan omat valjaat kummallekin, jos sekä isäntä että emäntä tekee raivaustyötä, vaikkei omaa sahaakaan molemmille olisi. Toki kaksin aina kaunihimpi ja mukava on lähteä yhdessä raivaushommiin, jos kummallekin on oma raivaussaha.
Raivaussahalle on myös oma viilansa, jolla terän saa viilattua. Hyvä olisi aina sahan tankkauksen yhteydessä tehdä viilaus ja samalla kilauttaa terää, ettei siihen ole tullut säröjä. Viila on hyvä olla aina metsässä mukana. Jos sattuu, että tielle osuu kivi tai muuten sahatessa terä tylstyy, saa terän viilattua käyttökuntoon, eikä tarvitse lopettaa sen takia työtä. Hyvä olisi myös olla varaterä raivaussahaan mukana, varsinkin jos työmaa on jossain kauempana kotoa tai kaupoista.
Millaiseen työhön tarvitset moottorisahaa?
Minkälaiseen työhön kaipaat moottorisahaa? Kuinka paljon on tarkoituksesi sahata? Moottorisahoja on erikokoisia ja eri käyttötarkoitukseen sopivia. On myös sekä bensakoneita että akkukäyttöisiä moottorisahoja.
Pohdi siis käyttötarpeesi, millaiseen sahaukseen moottorisahaa tarvitset. Onko tarpeesi pientä polttopuusavottaa vai oletko kaatamassa, karsimassa ja katkomassa isompiakin puita? Kuinka painavaa sahaa jaksat käyttää? Liian painavan sahan käyttämisessä metsänomistaja väsyy nopeammin kuin kevyemmän sahan kanssa. Toisaalta liian kevyellä sahalla ei saa isompia puita sahattua, kun voimaa ei löydy moottorista riittävästi. Moottorisahan paino on verrannollinen moottorin tilavuuteen ja tehoon.
Perinteisten bensakoneiden rinnalle on tullut akkukäyttöisiä sahoja. Akkujen kestävyys asettaa omat rajoituksensa sille, kauanko akkusahan kanssa voi töitä tehdä. Vaikka mukana olisi vara-akkukin, voi akkusahan kanssa työskentely jäädä lyhyemmäksi päivän aikana kuin bensakoneen kanssa. Mieti siis oma käyttötarpeesi ensin.
Pienkonebensoissa on myös monenlaisia bensoja ja bensan laatu vaikuttaa sahan toimivuuteen. Bensan sekä teräketjuöljyn laatu vaikuttaa myös sahan kestävyyteen. Huonolaatuinen bensa ja öljy kuluttavat sahan nopeammin.
Sahan polttoainesäiliön koko vaikuttaa sekä täydellä tankilla koneen painoon että siihen, kauanko täysi tankillinen riittää sahaamiseen. Se voi turhauttaa, jos on jatkuvasti tarve tankata moottorisahaa pienen tankin takia.
Minkälaisen käynnistyssysteemin haluat sahaasi? Perinteinen vedettävä käynnistysnarusysteemi vaatii erilaista osaamista kuin napin painalluksella käynnistyvä saha.
Moottorisahassa on myös tärkeä katsoa, millaiset turvavarusteet siinä on. Mitä tapahtuu, jos ketju katkeaakin kesken sahauksen? Entä kuinka saha sammuu, jos se lipsahtaa käsistä tai jää jumiin?
Moottorisahan hankinnassa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten uusia teräketjuja tai laippoja on saatavana varaosina. Yleisimpiin, tunnettuihin sahamerkkeihin noita on saatavilla lähes mistä tahansa sahatarvikkeita myyvistä kaupoista.
Metsässä kannattaa aina olla mukana varaketju sekä ketjun teroittamiseen sopiva viila. Teräketju kannattaa tarkistaa ja viilata samalla, kun koneen tankkaa ja lisää tarvittaessa teräketjuöljyä.
Turvallisuus ennen kaikkea!
Sekä raivaussahan että moottorisahan kanssa työskennellessä kannattaa muistaa turvallisuusasiat. Sahojen pitää olla kunnossa ja niiden turvavarusteiden toiminta on syytä aina tarkistaa ennen töiden aloitusta.
Sahaajalla on oman turvallisuutensa kannalta oltava turvavarusteet kunnossa ja ehjiä. Tuskin kukaan on harmitellut sitä, että tuli hankittua kunnon suojavarusteet, jos niiden avulla säästyi silmävaurioilta tai viiltosuojahousut pysäyttivät moottorisahan terän ennen jalkaa. Katumapuolelle joutuu hän, joka lähti kumisaappaissa sahan kanssa metsään, kun ei viitsinyt painavia metsurinsaappaita tai turvajalkineita laittaa, kun piti vaan se yksi puu…
Silmikolla varustettu kypärä on oltava raivatessakin päässä. Pieneltäkin vaikuttava puu, joka yllättäen kaatuukin väärään suuntaan ja kopsahtaa päähän, voi aiheuttaa ikävää jälkeä ja oksat tulla silmille.
Metsurin turvavarusteista löytyy enemmän Mitä turvavarusteita metsänomistaja tarvitsee? -jutusta.
Huolehdi myös siitä, että sinulla on aina käden ulottuvilla eli rintataskussa, vyölaukussa tai muuten helposti saatavilla puhelin, jossa riittää akussa virtaa. Kun jotain sattuu ja jäät vaikka jumiin kaatuneen puun alle, et pääse sitä kännykkää sieltä repusta taukopaikalta hakemaan. Hyvä olisi olla myös ensiside saatavilla, jolla saat sidottua ja suojattua pienemmät haavat heti. Äläkä unohda myös tapaturmavakuutusta!
Puuston mittaamiseen pari välinettä
Metsänomistajan kannattaa myös opetella mittaamaan puuston tiheyttä ja lukumäärää hehtaarilla. Näitä mittauksia varten suosittelen hankkimaan relaskoopin, jolla saat laskettua puuston pohjapinta-alaa. Toinen varsinkin taimikon lukumäärän mittaamiseen hyvä kalu on neljän metrin teleskooppivapa. Sillä saat laskettua taimien määrän hehtaarilla, mikä helpottaa raivaussahatyön tuloksen arviointia. Tiedätkö sinä, metsänomistaja, mitä nämä 5 mittausta tarkoittavat? -jutussa käydään noita puuston mittauksia enemmän läpi.
Oman metsän puustotiedot löytyvät karkealla tasolla metsaan.fi -palvelusta, jonne tiedot tulevat valtakunnallisen metsien laserkeilausaineiston kautta. Metsäkeskus ylläpitää noita tietoja. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille on uusi omametsa.fi -palvelu, josta voit katsoa oman metsäsi tietoja. Molemmista palveluista näet metsätilasi karttatiedot ja voit jättää tarjouspyyntöjä metsänhoitotöistä tai hakkuista. Hyvä on olla voimassa oleva metsäsuunnitelma, joka on metsäsi hoitokäsikirja. Metsäsuunnitelma tehdään sinun toiveittesi ja painotustesi mukaisesti. Siitä löydät suositukset, milloin mitäkin hoitotoimenpiteitä olisi hyvä tehdä metsässäsi. Metsäsuunnitelmasta voit lukea enemmän Mihin metsäsuunnitelmaa voidaan käyttää? -jutusta.
Näillä varusteilla omatoimisena metsänomistajana pärjäät jo pitkälle. Välttämättä et tarvitse näitäkään kaikkia. Riippuu täysin itsestäsi, mitä töitä haluat ja ehdit metsässäsi tekemään. Pääasia on, että se, mitä teet, teet hyvillä varusteilla. Älä turhaan säästele näiden hankinnassa. Kaikkien näiden hankintakulut voit vähentää metsäverotuksessa kuluina. Kulut voit vähentää, vaikka jonain vuonna ei metsätaloudesta tuloja olisi ollutkaan. Metsätalouden raha-asiat ja veroilmoituksen täyttö ovat henkilökohtaisen talouden pitoa! -jutussa käydään läpi enemmän metsätalouden kuluja ja niiden vähentämistä verotuksessa.