Mitä metsänomistajan kannattaisi opiskella?
Uutena metsänomistajana olin hämmentynyt siitä tietomäärästä, joka vyöryi ylitseni ja olisi pitänyt oppia. Mitä tietoja minä metsänomistajana tarvitsen? Mitä minun on hyvä metsänomistajana opiskella? Mistä pitää tietää ja mitä pitää ymmärtää? Kysymyksiä risteili päässäni tietopusikoissa eksyessäni. Voit varmaan samaistua siihen, että tietoa on valtavasti, eikä kaikkea ole mahdollisuutta oppia ja opiskella.
Mikä on riittävästi metsänomistajalle? Mitä tarvitsee välttämättä tietää ja mitkä on kiva tietää juttua? Halusin oppia kaiken. Ja mitä enemmän kaivoin tietoa ja opiskelin asiaa, niin sitä vähemmän tunnuin tietävän. Arki oli kuitenkin ihan muissa asioissa kuin metsäasioissa. Kuten se on monella muullakin metsänomistajalla. Joku ratkaisu piti siis löytää.
Ensimmäinen osa tarinastani on julkaistu kirjoituksessa Osaanko minä hoitaa metsää? Jatketaan tarinaa nyt siitä, mihin jäätiin.
Ensin oli mietittävä oma elämäntilanteeni. Minkä verran on realistista löytää aikaa metsäasioiden opetteluun? Ja kuinka paljon tarvitsen sitä tietoa. Onko se sitä, mitä oikeasti haluan vai onko se vain joku velvollisuudentunne. Kunpa tuolloin olisi ollut tarjolla Minä metsänomistajana -työkirja, jonka teimme metsänomistajille oman motivaation kartoittamisen avuksi.
Metsänomistaja opiskelee mahdollisimman monen opettajan johdolla
Olin jo pari kertaa katsellut Metsänomistajakoulu -nimellä kulkevaa koulutusta, mutta omat aikataulut eivät olleet sallineet sen harkitsemista. Vihdoin tuli sopiva hetki ja hain koulutukseen. Hämmästykseni kasvoi, kun ensimmäisenä kouluiltana istuin parinkymmenen muun kanssa luokassa ja eteemme työnnettiin tutkintovaatimukset: Metsuri – metsäpalveluiden tuottaja! Me katselimme silmät pyöreinä toisiamme, että oikeastiko kahden vuoden päästä, meillä on tuollainen tutkinto suoritettuna.
Kyllä! Ensin käytiin ensiapu 1 -kurssi, sitten opeteltiin sahojen huollot ja vasta sen jälkeen lähdettiin tutustumaan niiden käyttöön maastossa. Oli se melkoinen tömähdys, kun lopulta kaadoimme kukin tukkikokoisen männyn moottorisahalla! Tuon kahden vuoden monimuoto-opetuksen aikana saimme laajat perustiedot metsäasioista ja käytännön harjoittelua.
Meillä oli hieno opiskeluporukka, joka hitsaantui yhteen parin vuoden aikana. Kannustimme toisiamme, tsemppasimme ja opimme toisiltamme paljon. Myöhemmin olen kuullut todella monen metsänomistajan käyneen tuon koulutuksen. Vastaavia järjestetään eri puolilla Suomea ammattiopistoissa.
Vuosien aikana olen käynyt myös Metsäkeskuksen järjestämiä metsänomistajille tarkoitettuja koulutuksia ja tapahtumia. Noita järjestetään paljon ympäri Suomen ja nykyään verkkokoulutuksina. Osa on maksuttomia ja osassa on pieni maksu. Maksut saat kuitenkin vähennettyä metsäverotuksessa kuluna. Joten älä missään nimessä anna pienen maksun estää kouluttautumistasi!
Metsänhoitoyhdistykset saattavat järjestää yhteistyössä esimerkiksi pankkien tai vakuutusyhtiöiden kanssa koulutustilaisuuksia. Samoin eri puolilla Suomea toimii erilaisia metsänomistajayhdistyksiä. Osa ainakin on Etämetsänomistajien Liiton jäsenyhdistyksiä, joten yhteystiedot löytyvät Etamolin sivuilta. Nuo yhdistykset myös järjestävät jäsenilleen erilaisia kerhoiltoja ja retkiä. Kannattaa lähteä mukaan tilaisuuksiin! Sen lisäksi, että opit uusia asioita, tapaat noissa tilaisuuksissa muita metsänomistajia. Siellä voi viritä mielenkiintoisia keskusteluja ja saat uusia kontakteja, joilta voi kysyä lisää mieltäsi askarruttavia metsäasioita.
Mitä useammasta suunnasta keräät tietoa ja osallistut keskusteluihin avoimin mielin, sitä laajemman ymmärryksen saat metsäasioista. Metsäalalla on monenlaisia toimintatapopja talousmetsäajattelusta metsien suojeluun ja kaikkea siltä väliltä. Eri opettajilta saat erilaista näkemystä asioihin.
Ja toisaalta voit saada vertaistukea siitä, että et ole ainoa, joka ei tiedä metsäasoista kaikkea tai tuntee epävarmuutta siitä, millaisia ratkaisuja oman metsän kanssa kannattaa tehdä. Vaihtoehtoja kun yleensä on useampiakin ja hyvä on ymmärtää eri vaihtoehtojen vaikutukset pidemmällä aikavälillä.
Uutta oppii myös lukemalla
Suomessa on pari metsäalan lehteä, joissa on paljon ajankohtaisia juttuja metsäasioista. On sekä tutkimustietoa, ajankohtaiskatsauksia markkinatilanteesta, mutta myös metsänomistajien tarinoita ja juttuja siitä, mihin kaikkeen meidän puustamme on. Metsälehti, Metsälehti Makasiini ja Aarre ilmestyvät säännöllisesti paperilehtinä, mutta niillä on myös laajat digipalvelut.
Paljon on myös mielenkiintoista metsäaiheista kirjallisuutta ihan suomeksi. Yhtenä vinkkinä, mistä löytyy kirjoja on Metsäkustannus. Sieltä voit tutustua kirjoihin ja tsekkaa sitten, jos mielenkiintoisempia löytyisi lähikirjastosta, niin ei tarvitse kaikkea itselle ostaa. Seutuvarauksilla saat vielä laajemmin useamman kirjaston valikoimat käyttöösi.
Toki oma kirja on oma ja aina saatavilla. Siihen voi palata uudestaankin, kun joku aihe tulee ajankohtaiseksi. Oman kirjan lukeminen ei myöskään ole sidottu tiettyyn laina-aikaan.
Miksi metsänomistajan kannattaisi opiskella metsäasioita?
Harva meistä on metsäasioiden asiantuntija luonnostaan. Metsään liittyy niin paljon erilaisia asioita, että tuskin kukaan pystyy edes kaikkea osaamaan. Kaikkea ei tarvitse osata. Metsänsä ja metsäasioita pystyy hoitamaan hienosti, vaikka ei mitään metsäalan tutkintoa suorittaisikaan.
Se kannattaa jokaisen metsänomistajan kuitenkin muistaa, että se olet sinä metsänomistajana, joka teet ne päätökset omaa metsääsi koskien! Päätöksiä ei tee puunostajat, metsänhoitoyhdistyksen tai jonkun muun metsäpalveluyrittäjän ihmiset. Heillä on ammattiosaamista ja tietoa erilaisista vaihtoehdoista, joita he voivat sinulle esitellä. He voivat perustella eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja ja miksi joku sopisi sinun metsääsi, ja miksi joku toinen tapa taas ei sovi. Kuitenkaan he eivät tee niitä päätöksiä sinun metsäsi suhteen. Kirjoitin aiheesta blogikirjoituksenkin Metsänomistaja voi ostaa työtä, mutta päätökset on tehtävä itse. Käy lukemassa se ja pohdi, millaista osaamista sinä tarvitsisit ja mitä asioita ja palveluja voit taas ostaa joltain alan toimijalta.
Kun tiedät sen verran metsäasioista, että tunnet pystyväsi hyvällä varmuudella tekemään arvojesi mukaisia päätöksiä ja voit seisoa niiden takana vielä kymmenien päästäkin, olet oppinut riittävästi. Voisin verrata metsäasioita vaikkapa osakesijoittamiseen tai vaikka ruoanlaittoon. Perusasiat ovat yksinkertaisia ja helppo oppia. Sijoittamisessa ja ruoanlaitossa on paljon monenlaisia asioita, joihin perehtymiseen voit mennä syvälle. Jokaisen ei kuitenkaan tarvitse tietää tai osata kaikkea. Jos asiat kiinnostavat sinua enemmän, mikään ei estä opettelemasta ja perehtymästä asioihin enemmän. Se on sinusta itsestäsi kiinni, kuinka syvälle haluat näissä mennä.
Uuden oppimisella varmuutta oman metsän hoitoon
Itse en ole saanut vielä tarpeekseni metsäasioista. Opiskelen nytkin avoimessa yliopistossa metsätieteiden peruskursseja. On mielenkiintoista oppia uutta. Metsissä kulkiessaan osaa taas kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin, joita ei aiemmin ole edes huomannut tai tajunnut.
Oli muuten jännä huomata silloin, kun meistä oli tullut metsänomistajia, kuinka rupesimme kulkiessamme kiinnittämään huomiota metsiin. Autolla liikkuessamme jompi kumpi meistä – minä tai mieheni – saattoi kommentoida jotain hoitotarpeesta ohitetussa metsässä tai kuinka hienosti joku metsä on hoidettu. Se oli vähän sama asia kuin raskaana oleva huomaa vain isomasuisia naisia tai uudesta tietyn merkkisestä autosta haaveileva näkee vain niitä tiellä. Me kiinnitimme huomiota metsiin, mitä emme aiemmin olleet tehneet.
Niin se oma havainnointi muuttui. Ja tiedon myötä lisääntyi myös ymmärrys siitä, miltä näyttää hyvinvoiva hoidettu metsä tai ylipäätään erityyppiset metsät. Metsäsilmä alkoi kehittyä.
Koulutuksen myötä vahvistui usko omaan itseen ja siihen, että osaan ja voin omassa metsässäni tehdä niitä päätöksiä ja tehdä siellä hoitotöitä. Se pelottava ja vaarallinen moottorisahakin oli kesytetty ja raivaussahan kanssa oli kiva touhuta. Mutta jätetäänpä tarina nyt tähän. Palataan noihin asioihin myöhemmin, millaisia asioita metsäni kanssa pystyin tekemään. Ja mitä sinäkin voisit halutessasi tehdä. Jääköön se nyt vielä hautumaan ja palataan siihen myöhemmin.
metsäisin terveisin
-Outi-