Miten metsänhoito ja puukauppa liittyvät toisiinsa?
Miltä sinusta tuntuu ajatus metsän hoitamisesta? Entä sitten puukauppojen teosta? Makustelepa hetki noita kahta asiaa mielessäsi. Mitä ajatuksia sinulle tulee kummastakin ensimmäisenä mieleen? Ovatko ne erilliset asiat, toisistaan riippumattomat ajatukset vai liittyvätkö ne toisiinsa?
Itselläni tulee metsänhoidosta mieleen ensimmäisenä metsän hyvinvointi, taimien ja puiden kasvamaan auttaminen sekä metsän monimuotoisuudesta huolehtiminen. Puukaupoista ensimmäiset ajatukset on isot puupinot teiden varsilla ja eurot – puukaupoista tulevat rahat. Melko erilaisia tunteita herättävät asiat, eikö totta?
Metsänhoito on huolenpitoa metsästä
Eri ikäisen metsän hoito on erilaista ja vaatii erilaisiin asioihin keskittymistä. Pienten taimien kohdalla hoito on niiden hengissä pysymisen ja hyvien kasvumahdollisuuksien varmistamista. Se on heiniltä ja vatukolta suojelemista. Se on perkaamista ja raivaamista.
Sitten, kun taimet alkavat jo selvitä itsekseen kilpailevan kasvuston seassa, on hyvä seurata, etteivät myyrät, peurat ja hirvet tee tuhojaan. Tai jos tekevät, on pohdittava toimenpiteitä tuhojen korjaamiseksi.
Isommassa taimikossa voidaan käydä raivaussahan kanssa tekemässä kasvutilaa parhaille yksilöille, poistetaan niitä vioittuneita tai muuten huonolaatuisia puita. Pohditaan myös samalla monimuotoisuusasioita, riistatiheikköjä ja mahdollisia säästöpuuryhmiä. Erityiskohteet – vesistöt, lähteet, muut suojelukohteet – on huomioitava koko ajan.
Nuoressa kasvatusmetsässä tulee sitten eteen ensimmäiset harvennushakkuut. Harvennuksia voi olla talousmetsässä pari kolme ennen päätehakkuita. Harvennuksia ja hakkuita voidaan toteuttaa monin eri tavoin.
Jatkuvan kasvatuksen metsissä poimintahakkuita tehdään säännöllisesti ja pohtien useamman hakkuun ylikin, mitä poistetaan ja mitä jätetään.
Moni erityinen metsätyyppi vaatii säilyäkseen omanlaisensa hoidon. Paahderinteet eivät säily paahderinteinä, jos niiden annetaan kasvaa umpeen. Paahderinnelajit katoavat odottamaan taas sitä aikaa, kun aurinko pääsee paahtamaan maaperään asti.
Lehdoissa vaarana on kuusettuminen. Kuusi nousee itsekseen sieltä alta, jos sen annetaan vapaasti kasvaa. Silloin lehdon monet lajit ja lehtipuusto vähevät ja katoavat pikku hiljaa.
Moni metsätyyppi vaatii säilyäkseen hoitoa. Mustikkakin saattaa kadota, jos metsä on liian tiheää, eikä valoa pääse maahan asti. Metsänomistajana sinun on hyvä tuntea metsäsi ja tietää, millaista hoitoa mikäkin alue siellä tarvitsee. Metsänomistajana sinun on myös hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisena haluat metsäsi kasvavan. Millaisen metsän haluat jättää tuleville sukupolville?
Puukaupoista metsänomistaja saa rahaa
Raha on varmasti useimmille meistä ensimmäinen asia, joka tulee mieleen puukaupoista. Ja toinen asia on ne isot puupinot tien varressa ja mahdollisesti aukea metsä takana. Tottahan se on, että sieltä puukaupoista se raha metsänomistajalle tulee.
Saatat miettiä, milloin niitä puukauppoja sitten tehdään? Saatat ajatella, että sinä haluat vain hoitaa metsääsi, mutta et halua tehdä rumia aukkoja sinne. Voit myös kuvitella, että puukauppojen tekoa varten on oltavat iso metsätila ja paljon kaadettavaa puustoa.
Todellisuudessa keskimäärisen hakkuun koko on noin puolitoista hehtaaria. Iso osa hakkuista tehdään paljon pienemmillä aloilla kuin tuo. Alle 1% hakkuista on viime vuosina ollut avohakkuita. Avohakkuiden jäljet vain näkyvät maisemassa pidempään kuin harvennushakkuiden jäljet. Siksi monella saattaa olla mielikuva, että avohakkuita tehdään paljon enemmän.
Hakkuita on muitakin kuin avohakkuut. Harvennushakkuita, poimintahakkuita ja pienaukkohakkuita tehdään metsissä paljon. Metsänomistajan tavoitteet niissä voi olla erilaisia riippuen siitä, miten hän haluaa metsäänsä hoitaa ja kasvattaa.
Metsälain muutos vuonna 2014 toi metsänomistajalle enemmän vapautta päättää metsänsä käytöstä ja hoidosta kuin aiempi metsälaki. Uusi metsälaki esimerkiksi mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen käytön.
Metsänomistajan on hyvä ymmärtää oman metsänsä tila ja millaiset kasvatusmenetelmät sinne voi sopia. Metsän vanha hoitohistoria voi olla sellainen, että metsässä ei voi jatkuvan kasvatuksen menetelmiä käyttää. Ja jos vaikka metsässä on juurikääpä levinnyt puustoon, ei auta kuin vaihtaa puulajia vallan, jolloin avohakkuu jää nykytiedon mukaan ainoaksi vaihtoehdoksi.
Oli ne hakkuut sitten minkälaisia tahansa, niihin liittyy kaadetun puun myynti eli puukauppa. Eli, kun metsänomistaja metsäänsä hoitaakseen tekee tai teettää hakkuut, sieltä kaadetut puut myydään. Hakkuutavasta ja puuston koosta riippuen kaadetut puut voivat olla tukkipuuta tai kuitupuuta. Ja ne ovat metsänomistajalle rahan arvoista tavaraa, jotka yleensä myydään puukaupassa. Harvalla metsänomistajalla on itsellä niin isoa tarvetta puulle, että hän käyttäisi kaiken itse.
Hakkuut toteutetaan yleensä metsän hoitamiseksi ja sen kasvun parantamiseksi. Tavoite kaikissa hakkuissa on kuitenkin se, että niistä kertyvän puun myynnillä katetaan vähintään hakkuista aiheutuvat kustannukset. Ja mielellään tuloa tulisi enemmänkin, jotta metsänomistaja saa omistukselleen myös tuottoa.
Puukauppa on osa metsänhoitoa
Jotkut metsänomistajat voivat kauhistua ajatusta puukauppojen teosta. Ajattelepa asiaa niin, että metsänhoito on hyvä tehdä ajallaan ja tavoitteittesi mukaisesti. Tavoitteesi voivat olla painottuneita metsäluonnonhoitoon ja monimuotoisuuden vaalimiseen, metsän peitteellisenä pysymiseen tai metsästä tulojen saamiseen. Jokaisen metsänomistajan on hyvä miettiä omia arvojaan ja tavoitteitaan metsänomistajana. Tuota pohdintaa auttamaan olen tehnyt Minä metsänomistajana -työkirjan, jonka voit ladata maksuttomasti käyttöösi.
Suunnittele omien tavoitteittesi mukaisesti oman metsäsi hoito. Ja metsänhoitoon liittyen tulee eteen puukauppojen tekoa. Siihen kannattaa perehtyä etukäteen kunnolla. Puukauppoihin liittyen blogista löytyy kirjoitus Mikä on onnistuneen puukaupan salaisuus? Suosittelen lukemaan sen, niin näet, millaisia asioita sinun olisi hyvä tietää, kun ensimmäiset metsänhoitoon liittyvät puukaupat on tulossa ajankohtaiseksi.