Runkoluku on tärkeä ymmärtää ja osata mitata.

Tiedätkö sinä, metsänomistaja, mitä nämä 5 mittausta tarkoittavat?

Metsän arvioinnissa puustosta tehdään monenlaisia mittauksia. Kun katsot tila-arvioita tai metsäsuunnitelmaa, niin ne vilisevät erilaisia lukuja metsästä. Ymmärrätkö, mitä ne luvut tarkoittavat? Jokaisen metsänomistajan pitäisi ymmärtää, mitä ne luvut kertovat metsästä.

Kun ymmärrät näiden lukujen merkityksen, osaat lukea paremmin tila-arviota ja metsäsuunnitelmaa. Jos metsäsuunnitelma eli metsän hoitokäsikirja ei ole sinulle vielä tuttu, niin lue juttu Mihin voi käyttää metsäsuunnitelmaa?

Puuston läpimitta on tärkeä monella tavalla

Yksi tärkeimmistä arvoista on puiden läpimitta eli halkaisija. Metsään liittyen puhutaan yleensä rinnankorkeusläpimitasta. Se mitataan 1,3 metrin korkeudesta puun tyveltä katsottuna. 

Puuston läpimitta määrittelee puuston kehitysluokan, joka kertoo puuston iästä ja koosta. Alle 8 cm halkaisijainen puusto on taimikkoa. Sitä paksummat puustot ovat kasvatusmetsää. Nuori kasvatusmetsä muuttuu varttuneeksi, kun puuston läpimitta ylittää 16 cm. Näiden puuston kehitysluokkien avulla ymmärrät paremmin, minkä kokoista puusto on ja mitä hoitotoimenpiteitä minkäkin kokoinen puusto voi tarvita. Kehitysluokat käydään läpi Polku METSÄÄN – Puukauppa tutuksi -verkkokurssilla.

Eri ikäisille ja kehitysluokkaisille metsille on saatavilla erilaisia tukiakin metsän hoitotoimien tekemiseksi. Esimerkiksi KEMERA-tukia on tarjolla sekä taimikon varhaishoitoon että nuoren metsän hoitoon. Eri hoitotoimiin kohdennetut tuet ovat erisuuruisia ja niillä on omat ehtonsa. KEMERA-tukihakemukset pitää tehdä ennen töiden aloittamista.

Puukauppoja tehtäessä on tiedettävä myös, mitkä on ostajan läpimittarajat tukkipuulle ja kuitupuulle. Tuolloin lähellä tukkipuun paksuutta olevia kuitupuita ei ehkä kannattaisi vielä hakata vaan odottaa muutama vuosi, jotta puusta saisi tukkipuun hinnan. Tukin hinnanero kuitupuuhun on 30 – 40 euroa kuutiolta, mikä jo todellakin tuntuu metsänomistajan tilipussissa. Melko tärkeä tieto siis metsänomistajalle!

Puuston pituus yksin ei kerro paljoa puuston koosta

Toinen tärkeä tieto on puuston pituus. Kun tiedetään se ja puuston paksuus, voidaan määrittää puuston tilavuutta eli paljonko kuutioita on hehtaarilla. 

Pelkkä puuston pituus ei sinällään kerro vielä mitään puustosta. Saman mittainen puusto voi olla hyvin eri paksuista, jolloin puuston laatu ja ikä on erilainen. Paksumpi puusto on vankempaa ja paremmin kasvavaa. Ohuempi puusto on taas tavoitellut kohti valoa liian tiheässä, jolloin se hontelona, pitkänä on herkempää myrsky- ja lumituhoille.

Puuston pituus tarvitsee toisenkin mittaustiedon, jotta näiden tietojen yhdistelmällä saadaan sellaista arviota ja tietoa puustosta, jolla on merkitystä.

Taimikon tiheys on oltava riittävä hyvän metsän kasvattamiseksi

Taimikon tiheys ilmoitetaan kappaleina hehtaaria kohti eli kpl / ha. Metsän uudistamiseen liittyen on suositustiheydet eri puulajeille. Istuttaessa on hyvä tehdä välillä tarkistusmittauksia, että taimia tulee istutettua suositusten mukaan riittävästi, mutta ei myöskään aivan liikaa uudistusalalle.

Mikäli kaikki taimet eivät lähdekään kasvamaan tai joutuvat vaikka myyrätuhon kohteeksi, on myös määritelty täydennysrajat. Jos taimikon tiheys jää alle tuon rajan, on metsänomistaja velvollinen tekemään täydennysistutuksen.

Myös KEMERA-tuki taimikon varhaishoitoon on sidottu poistettaviin runkoihin hehtaarilla. Silloin on osattava myös mitata tuo taimikon tiheys. Mittaa silloin ennen työn aloitusta taimikon tiheys ja sitten työn edetessä tee tarkistusmittauksia.

Taimikon tiheyden mittaaminen tehdään koealoilta. Valitse vähintään 5 edustavaa koealaa mitattavalta alueelta. Koealat eivät saa olla kulkuväylillä tai eikä saa olla haettu tiheimpiä tai harvempia kohtia. Niiden pitää edustaa hyvin keskimääräisesti koko aluetta.

Mittaus tehdään laskemalla ympyrän muotoisella koealalla olevat taimet ja oikealla kerrotaan kertoimella, jotta saadaan taimien määrä per hehtaari. Yksinkertaisin on hankkia neljän metrin teleskooppiongenvapa ja tehdä mittaus sen avulla. Neljän metrin säteisiä ympyröitä mahtuu hehtaarille 200 kappaletta. Eli kerro ympyrästä laskemasi taimimäärä kahdella sadalla, niin saat taimimäärän hehtaarilla.

Runkoluku kertoo montako puuta kasvaa hehtaarilla

Puiden määrä eli runkoluku hehtaarilla, kpl / ha, on yksi tärkeä tieto. Taimia istutettaessa sopiva taimimäärä eri puulajeille määritellään kappaleina hehtaarille. Istutettavien taimien määrä riippuu puulajista, maanmuokkauksesta ja sijainnista Suomessa. Myöhemmin runkolukua lasketaan tarkasteltaessa taimikon tiheyttä, onko se riittävä vai tarvitaanko täydennysistutusta. 

Puuston kasvaessa enää ei mahdu ihan niin paljoa puita kasvamaan kunnolla. Alkaa kilpailu elintilasta, valosta, vedestä ja ravinteista. Silloin on hyvä harventaa puustoa ensin taimikonhoidossa raivaussahalla ja myöhemmin sitten jo metsäkoneella. Ennen harvennusta tarkistetaan runkoluku ja pohditaan sopiva runkoluku harvennuksen jälkeen. Näihinkin löytyy ohjeelliset taulukot metsänhoidon suosituksista eri vaiheisiin. Aina on otettava huomioon puuston kunto, maaperä ja metsänomistajan tavoitteet oman metsän hoidossa.

Pohjapinta-alan mittaus tehdään relaskoopilla.

Pohjapinta-ala eli kuinka suuri osa pinta-alasta on puuta

Pohjapinta-ala oli itselleni alkuun hankalin ymmärtää näistä mittauksista, mitä se oikein tarkoittaa. Kuvitteellisesti, jos kaikki puut sahattaisiin poikki 1,3 metrin korkeudelta ja kantojen pinta-ala laskettaisiin yhteen, tuloksena saataisiin metsän arvioinnissa käytetty pohjapinta-ala. Eli kuinka monta neliömetriä hehtaarin alueelta puiden poikkipinta-ala peittää. Tämä kuvastaa sitä, paljonko puustoa on hehtaarilla. Jos luku on iso, ohuempaa puustoa on tiheässä paljon tai sitten puut ovat harvemmassa, mutta ne ovat isoja paksuja puita. 

Pohjapinta-ala yhdessä puuston pituuden kanssa kertovat enemmän siitä, minkä kokoista puustoa metsässä on. Näiden pohjalta on laadittu metsänhoidon suosituksiin ohjeelliset harvennusmallit. Kun mitataan puuston pohjapinta-ala ja pituus, nähdään malleista, onko puusto jo niin tiheää, että sitä olisi hyvä harventaa. Metsänhoidon suositusten harvennusmalleissa on sitten ohjeelliset arvot harvennuksen jälkeiselle pohjapinta-alalle. Tämä sinun kannattaa metsänomistajana ottaa hoitotoimien suunnittelussa puheeksi metsäneuvojan kanssa: mikä on se harvennuksen taso, jota tavoitellaan ja miksi.

Näiden viiden mittauksen arvojen ymmärtäminen on jo iso askel sinulle metsänomistajana ymmärtää metsääsi paremmin. Osaat lukea ja ymmärtää metsäsuunnitelmaa paremmin ja osaat jo itsekin hieman arvioida, milloin voisi olla aika lähteä toteuttamaan hoitotoimia metsässä. Kannattaa myös opetella tekemään nämä mittaukset itse metsässään.

metsäisin terveisin

Outi

Jos koit kirjoituksen hyödylliseksi, niin laita hyvä kiertämään.