Mitä jos hakkuut pilaavat metsäni?

Saatat olla kuullut tai lukenut kauhutarinoita siitä, että metsä on pilalla hakkuiden jälkeen tai metsänomistaja tuntee tulleensa petetyksi hakkuiden jälkeen. Voi olla, että sinua nyt pelottaa tehdä päätöstä puukaupoista, jos olet tuollaisia juttuja kuullut. Uskon, että monesti nuo jutut ovat väärinkäsitysten aiheuttamia. Metsänomistaja ei ole välttämättä perehtynyt riittävän hyvin itse puukauppoihin. Hän ei ole osannut kysyä ja varmistaa asioita. Hän ei ehkä ole kehdannut pyytää lisäselvityksiä, jos ei ole ymmärtänyt kaikkea, mistä puunostaja on puhunut tai mitä ostotarjouksessa on ollut.

Mistä väärinkäsitykset voivat johtua?

Usein väärinkäsitykset johtuvat heikosta viestinnästä. Tietokatkoja tai väärinymmärryksiä voi syntyä missä tahansa kohtaa ketjua, jossa metsänomistajan lisäksi on mahdollisesti puukaupoissa avustava metsäasiantuntija, puunostaja ja metsäkoneenkuljettajat.

Puunostaja saattaa toimia oman yrityksen normaalien käytäntöjen mukaan, mutta metsänomistaja olisikin tarvinnut paljon enemmän tietoa tai keskusteluja etukäteen. Ehkä molemmin puolin oletetaan asioita liikaa. Puunostaja luulee, että metsänomistaja tietää paremmin puukauppa-asiat. Metsäomistaja taas luulee, että puunostaja tietää asiat parhaiten ja osaa hoitaa asiat ilman sen kummempia varmistamisia.

Metsänomistaja saattaa olla untuvikko metsäasioissa, eikä ole aiemmin tehnyt puukauppoja. Voi olla, ettei hän osaa edes kysyä ja kyseenalaistaa puukauppaneuvotteluissa erilaisia asioita. Terminologia voi olla hänelle vierasta. Tai hän voi tarjouksia ihmetellessään katsoa sellaisten puutavaralajien hintoja, joita ei ole edes tulossa hänen metsästään ja tekee näin päätöksensä vääriin tietoihin nojautuen.

Voi myös käydä niin, että kaikki tieto ei kuljekaan puunostajalta sinne metsään asti metsäkoneenkuljettajalle. Metsänomistaja on ehkä halunnut suojella jotain erityiskohteita metsässään ja on maininnut niistä puunostajalle. Tai on keskusteltu jostain tietyn tyyppisestä hakkuutavasta, joka ei olekaan tullut kirjatuksi puukauppakirjaan. Metsäkoneenkuljettaja tekee työnsä normaalien metsänhoitosuositusten mukaisesti, eikä osaa kysyä tai kyseenalaistaa niitä, jos metsä vaikuttaa hänestä tavanomaiselta talousmetsältä.

Yllättikö pieni tukkipuun määrä?

Joskus voi hakkuusuunnitelman puumääräarviot heittää pahasti. Yleensä puumääräarviot tehdään varovaisuusperiaatteella eli arvioidaan tulevan puun määrä alakanttiin. Silloin ei niin helposti tule pettymystä pienemmästä puumäärästä vaan useammin tulee iloinen yllätys isommasta hakatusta puumäärästä ja enemmästä rahasta metsänomistajan tilillä.

Joskus puuston kunto voi tehdä tepposet. Esimerkiksi kuusikossa onkin maannousemasieni ehtinyt lahottamaan puustoa, eivätkä lahot puut kelpaa tukkipuuksi. Tällöin saatu tukkimäärä voi jäädä kauaksi arvioidusta määrästä ja tämä näkyy heti metsänomistajan tilipussissa. Tätä ei aina pysty ennakolta arvaamaan, vaikka puunmyyntisuunnitelman tekijä kävisikin metsässä tarkastamassa puustotietoja.

Toinen tukkimäärää heikentävä asia voi olla puuston heikko laatu. Voi olla, että rungot eivät ole riittävän suoria tukkipuiksi. Tai puut ovat liian oksaisia tai puut ovat kaksihaaraisia. Erilaisia laatuvikoja ei aina huomata etukäteen, varsinkin jos puunmyyntisuunnitelma on tehty vanhan päivittämättömän metsäsuunnitelman tai vain kaukokartoitustietojen perusteella. Tsekkaa juttuni Mihin metsäsuunnitelmaa voidaan käyttää? jos metsäsuunnitelma ei ole sinulle vielä tuttu.

Kauhea, miltä siellä metsässä näyttää!

Muutos metsässä on aina iso, kun siellä on metsäkone käynyt. Oli sitten kyse harvennus- tai päätehakkuista, metsä on aivan eri näköinen kuin ennen hakkuita. Joskus metsänomistajalle voi olla järkytys se, miltä metsä näyttää heti hakkuiden jälkeen. Joka tapauksessa puuta on vähemmän pystyssä ja metsän läpi näkee pitkälle. 

Maassa on myös oksia ja latvuksia sikin sokin. Metsäkoneiden ajourat risteilevät metsässä. Ajourat saattavat olla havutettuja tai oksarankaa täynnä. Noilla on pyritty suojaamaan maaperää painavien koneiden alla. Huonossa lykyssä, jos kelit on olleet epäsuotuisia, voi ajourilla olla pahoja painaumia, joita metsäkoneenkuljettajat eivät ole pystyneet estämään. 

Tiheässä kasvaneessa metsässä voi olla pystyyn jääneissä puissa kolhuja tai niistä on katkennut oksia tai pahimmassa tapauksessa latvojakin, kun vierestä on kaadettu puita. 

Kaikenlaista voi sattua hakkuiden aikana. Metsässä työskentelevät ammattilaiset pyrkivät kyllä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin, mutta joskus sää ja keliolosuhteet eivät ole suotuisia. Pöllyävä lumi tai liian tiheänä kasvava ennakkoraivaamaton metsä haittaavat metsäkoneenkuljettajan näkyvyyttä, eikä hän pysty tekemään parhaita ratkaisuja kaadettavien puiden suhteen.

Menikö metsä pilalle?

Metsänomistajasta saattaa tuntua pahalta, kun hän käy katsomassa metsäänsä hakkuiden jälkeen. Luonto on kuitenkin ihmeellinen ja korjaa nopeasti tilannetta. Kasvamaan jääneet puut hämmentyvät ehkä ensin uudesta tilanteesta, kun valoa ja ravinteita riittää yhtäkkiä enemmän kuin aiemmin. Toivuttuaan tuosta ne ottavat tilanteesta hyödyn irti ja intoutuvat parempaan kasvuun. 

Metsään jääneet kaadetuista puista karsitut oksat ja katkaistut latvat maatuvat aikanaan ja vapauttavat maaperään niihin sitoutuneet ravinteet ja hiilen. Aikaahan se tietysti ottaa useamman vuoden, eikä metsä ole heti “siistin näköinen”. Metsänomistaja voi toki itsekin käydä keräämässä sieltä polttopuuksi kelpaavia rankoja pois.

Joskus kasvamaan jätetyn puuston tiheys ei vastaa toivottua lopputulosta. Voi olla, että pystyyn on jätetty enemmän tai vähemmän puuta, mitä metsänomistaja oletti sinne jäävän. Tulos saattaa kuitenkin olla metsänhoitosuositusten harvennusmallien mukainen, jotka antavat aika väljät rajat hakkuiden toteuttamiselle. Tämäkin asia pitäisi keskustella ennen puukauppojen sopimista, että mitkä on metsänomistajan tavoitteet metsänsä suhteen. Millä ajatuksella metsää ollaan kasvattamassa ja montako harvennuskertaa on suunniteltu metsään? Myös metsän sijainti ja ympäröivät riskitekijät pitäisi huomioida. Ollaanko vesistöjen lähellä tai muuten tuuliherkällä alueella? Millainen on todennäköinen lumikuorma alueella ja pitääkö se ottaa huomioon jotenkin harvennustiheydessä?

Metsä on kuitenkin aina metsää riippumatta siitä, miten sitä on käsitelty. Luonto saattaa itsekin tehdä temppujaan ja muuttaa metsämaisemaa merkittävästi. Myrsky- tai lumituhot voivat iskeä tai metsäpalo polttaa puuston. Myös erilaisten eläinten aiheuttamat tuhot voivat vaikuttaa paljon metsän kasvuun. Metsä kuitenkin kasvaa – tavalla tai toisella joka tapauksessa. Se, onko metsä pilalla, on täysin mielipidekysymys. Yhden mielestä metsä on pilalla, mutta toinen saattaa nähdä sen hienosti harvennettuna ja hyvän kasvun alussa. 

Usein harmituksen aiheet ovat ihmisten välisen kommunikaation ongelmia. Ole sinä se rohkea metsänomistaja, joka kysyy ja kyseenalaistaa, varmistaa ja pyytää dokumentoimaan asiat. Kyse on joka tapauksessa sinun metsästäsi ja sinun metsäomaisuudestasi, kun sinä olet puukauppoja tekemässä. Kannattaa lukea myös Metsänomistaja voi ostaa työtä, mutta päätökset on tehtävä itse – juttu.

Suurin osa puukaupoista sujuu mutkattomasti ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Älä suotta pelkää puukauppojen tekemistä. Ota rohkeasti asiat puheeksi, kysy ja varmista. 

metsäisin terveisin

-Outi-

 

Please follow and like us: