Erikoispuiden kasvatuksella on mahdollista saada parempaa tuottoa
Oletko koskaan miettinyt, että kasvattaisit metsässäsi erikoispuita? Kyllästyttääkö tavallinen rauduskoivu, mänty ja kuusi? Metsänomistajana voit saada tuloja erikoispuita kasvattamalla. Erikoispuiden kasvattaminen vaatii sinulta ehkä hieman enemmän työtä, mutta palkitsee tuloilla. Tässäpä sinulle muutama erikoispuu, joita voisit kasvattaa. Lisäksi lopusta löydät tietoa pakurikäävästä ja sen kasvatuksesta.
Tämä blogikirjoitus on tehty opiskelijoiden projektityönä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tarkoituksenamme oli kerätä tietoa sinulle, kuinka metsänomistajana voit hyötyä metsästäsi muulla tavoin kuin perinteisellä puukaupalla. Tietoa on kerätty laajasti monista eri lähteistä ja koottu tähän yhdeksi kirjoitukseksi.
Joulukuusien kasvattaminen on pitkäjänteistä työtä
Oletko pohtinut hankkivasi lisätuloja metsästäsi? Onko puiden kasvattaminen tuttua? Kiinnostaako sinua pitkäjänteinen työ? Sinulle joulukuusien kasvattaminen voisi olla yksi vaihtoehto. Joulukuusia on perinteisiä sekä hopeakuusia, joten erilaisia vaihtoehtoja löytyy.
Perinteinen joulukuusi on yleensä metsäkuusi, jota on kasvatettu 10–15 vuotta. Kuusen kasvatusprosessi alkaa siementen kylvämisestä. Siemeniä ei kylvetä suoraan maahan, vaan taimen alut saavat kasvaa esimerkiksi istutusruukuissa.
Kun taimella on ikää 2–3 vuotta, se voidaan istuttaa metsääsi. Aluksi hoitotyöhösi kuuluu heinän- sekä vesakon perkaus, jotta kuusen alaoksat säilyvät hyvinä ja tuuheina. Kun puu saavuttaa yli metrin pituuden, alkaa sen leikkaus. Puut leikataan hyvään muotoon vähintään 3–4 keväänä peräkkäin. Elo-syyskuussa myyntikuntoiset puut valitaan ja merkitään. Myyntiin menevät kuusesi kaadetaan noin 4 viikkoa ennen joulua.
Voit myydä puusi torilla tai kauppojen pihoilla. Puut voi myös myydä jälleenmyyjille itse kaadettuina sekä kerättyinä. Voit myydä osan puistasi pystyyn eli kaatamatta, joko tukkueränä tai suoraan kuluttajalle.
Kuusien hinnat vaihtelevat pituusskaalan, tuuheuden sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Kuusiesi hintahaarukka voi olla 15–100 euroa. Usein kauniista ja tuuheasta kuusesta voit saada 30–40 euroa. Hinta kuitenkin vaihtelee alueittain.
Kauniita erikoiskuusia pihojen koristepuiksi
Jos tavallinen suomalainen metsäkuusi ei ole sinun juttusi, niin kannattaa tutustua kauniiseen hopeakuuseen. Niitä näkyy eniten pihojen koristepuina. Jos kyllästyt tavalliseen joulukuuseen, hopeakuusi toimii myös joulupuuna. Kyseessä on okakuusen erikoismuoto, jonka väri on nimensä mukaisesti hopeansinertävä. Mikä voisi olla kauniimpi puu kuin jo valmiiksi hopeaisena hohtava kuusi?
Okakuusi kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikassa, mutta Suomessakin istutettuna se menestyy erinomaisesti. Nämä erikoispuut vaativat sen, että metsäpalstasi on aurinkoinen ja okakuusilla on riittävästi tilaa kasvaa. Maaperän on oltava multava tai hiekka- ja sorapitoinen.
Hopeakuusien kasvattaminen aiheuttaa sinulle hieman enemmän työtä verrattuna tavalliseen metsäkuuseen. Sinun täytyy perata heinät ja vesakot riittävän huolellisesti sekä usein, jotta kuusi kasvaa kauniina alhaalta asti. Perkaaminen on tärkeää, koska hopeakuusi kuivuu herkemmin kuin metsäkuusi.
Okakuusen erikoislajikkeet eli hopeakuuset ovat todella suosittuja koristekasveja, jotka mahtuvat myös pienempään pihaan. Hinnan kuusille voit määritellä pitkälti sen korkeuden mukaan. Pienimmistä kuusista tuloa saa 20 – 50 €/kappale ja isommista jopa 150 €/kappale. Koristepuutarkoitukseen hopeakuusi kannattaa myydä noin 100 cm korkuisena.
Arvokas visakoivu on rauduskoivun muunnos
Jos et halua kasvattaa kuusia, niin kannattaa harkita koivuja. Me haluamme kertoa sinulle visakoivusta ja sen kasvatuksesta. Tiesitkö, että visakoivu on rauduskoivun muunnos, joka on siemenen kautta periytyvä? Visakoivu on rungoltaan pahkurainen, yleensä mutkainen ja monihaarainen. Se ei kasva yhtä pitkäksi tai paksuksi kuin perinteinen rauduskoivu. Kasvu ”isoksi puuksi” vie enemmän aikaa visautumisen takia.
Visautuminen on sitä, kun runkoon muodostuu patteja. Varmaksi visakoivuksi puun metsässäsi pystyt tunnistamaan vasta kaadon jälkeen. Halkileikatussa rungossa visakoivulla on visasolut. Ne muodostavat lustoihin ruskean värin, jota kutsutaan visan kukaksi. Hakkuut toteutetaan metsurityönä, jotta visasi säilyisi ehjänä.
Tässä sinulle lyhyt ohjeistus visakoivikon perustamiseen:
- Kasvupaikka: Perusta visakoivikko metsämaalla lehtomaiselle- tai tuoreelle kankaalle
- Maanmuokkaus tapa: Laikuta metsikkö
- Istutus: Istuta kloonitaimia 800 kpl/ha pottiputkella
- Heinäntorjunta: Heinää vuosittain
- Karsi visakoivun oksia toisesta kasvukaudesta lähtien kesäisin, kunnes puu on 6 metriä korkea
- Harvenna visakoivikkosi rauduskoivun harvennusohjeen mukaisesti
- Päätehakkuu metsälläsi on noin 50 vuoden iässä.
Seuraavasta taulukosta voit nähdä tuotto-odotuksen ja kustannusten määrän visakoivikolle, jos päättäisit sellaisen perustaa omaan metsääsi. Esimerkkinä on käytetty hehtaarin kokoista alaa, keskikokoa/määrää hyvässä visakoivikossa ja keskihintoja.
Perinteisessä puukaupassa sinulle maksetaan puusta kuutiohintaa. Visakoivusta sinulle ei makseta kuutiosta vaan jokaisesta kilosta.
Taulukossa puhutaan sorvivisasta ja oksavisasta. Mitä ne ovat ja miten ne eroavat toisistaan? No, sorvivisa on hyvin visautunut, oksaton ja suora. Se on arvokkaampi osa visaa. Oksavisa taas ei täytä sorvivisan ehtoja, joten siinä sallitaan lenkoutta ja oksia.
| Vaiheet: | Hinta: | 1 ha visakoivikko |
| Laikutus | -350 €/ha | 1 * 350 = -350 € |
| Istutus | -1,6 €/kpl kloonitaimi | 800 * 1,6 = -1280 € |
| Ensimmäinen harvennus (-150 runkoa, ikä 30 vuotta, keskipaino rungolla 52kg) | +1,0 €/kg (ensimmäisessä harvennuksessa saadaan vain oksavisaa) | 150 * 52 kg = 7800 kg 7800 kg * 1 € = 7800 € |
| Toinen harvennus (-200 runkoa, ikä 45 vuotta, keskipaino rungolla 130 kg) | 1-laadun sorvivisaa 50% = 3,0 €/kg Oksavisaa 50% = 1 €/kg | 200 * 130 kg = 26 000 kg 13 000* 3 € = 39 000 € 13 000*1 € = 13 000 € |
| Päätehakkuu (poistuma -450 runkoa, ikä 55 vuotta, keskipaino rungolla 240 kg) | Keskihinta 2,5 €/kg | 450 * 240 kg = 112 500 kg 112 500 kg * 2,5 € = 281 250 € |
| Tulos: | Tulokseen ei ole laskettu karsinnan, istutuksen ja korjuun kustannuksia. Niihin menee lukematon määrä työtunteja. | Yhteensä: 281 250+13 000+39 000+7800-1280-350 = 339 420 € Todellinen: 0,7 * 339 420 = 237 594 € |
Lehtikuusi on nopeakasvuinen
Saiko visakoivun tai kuusien kasvattaminen sinut innostumaan? Mikäli ei yksi vaihtoehto voisi olla lehtikuusi. Lehtikuusi on nopea kasvuinen ja kauniin näköinen puu. Se voi kasvaa jopa 40 metrin pituiseksi. Kasvu on selvästi nopeampaa kuin kuusella tai männyllä ja kasvu nopeus on verrattavissa rauduskoivuun.
Kasvupaikakseen se vaatii ravinteikkaan tuoreen maaperän, jossa vesi ei jää seisomaan. Olisiko sinulla metsässäsi hyvä paikka kasvattaa lehtikuusta? Voit kasvattaa lehtikuusta esimerkiksi rauduskoivun kanssa keskenään sekametsänä.
Onko sinulla lehtikuusta kotonasi jalostetussa muodossa? Lehtikuusta käytetään puusepänteollisuudessa veneenrakennuksessa, ikkunoissa, ovissa ja rappusissa. Ulkorakenteissa lehtikuusta käytetään terasseissa, pihakalusteissa ja laitureissa.
Lehtikuusen sydänpuu on erittäin kestävää, eikä se lahoa ulkorakenteissakaan. Sitä voidaan verrata jopa kyllästettyyn puuhun. Se on hyvä rakennustarvike kohteilla, joissa ympäristö- tai terveyssyistä on vältettävä kyllästysaineita.
Saunanlauteisiin ja hirsirakentamiseen kelpo haapa
Haapa onkin sinulle varmaan tuttu puulaji sillä se kasvaa Suomessa ihan luonnonvaraisesti. Haapaa käytetään esimerkiksi saunan lauteissa, hirsitalojen ja huonekalujen rakentamisessa sekä sellu- ja paperiteollisuudessa.
Haapa sopii metsäpalstallesi todennäköisesti hyvin, koska se ei ole kasvupaikastaan turhan tarkka. Taimien istutus tulee tehdä huolellisesti ja hyvän istutuspaikan valitseminen on tärkeää. Haavan taimet lähtevät kasvamaan parhaiten kohoumalta eli mätästys on tärkeä maanmuokkauskeino.
Tukkipuun mitat haapa saavuttaa 30 – 40 vuodessa ja voi tällöin olla jopa yli 30 metrinen. Ole kuitenkin tarkkana, jos istutat haapaa metsääsi, koska se on jänisten, myyrien ja hirvien suurta herkkua. Taimet saattavat siis hävitä parempiin suihin varsinkin hirvien talvilaidunalueilla. Tällöin paras vaihtoehto on alueen aitaaminen.
Herättikö haapa kiinnostuksesi? Nikkaroitko seuraavat saunan lauteesi oman metsäsi puista? Taimia tilatessasi kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi taimitarhoihin tai metsänhoitoyhdistykseen.
Lepät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puita
Toinen perinteisempi puulaji metsääsi voisi olla leppä. Lepän kasvatukseen ei tarvita typpilannoituksia, eivätkä hyönteiset tai eläimet käy siihen niin herkästi käsiksi kuin muihin puihin. Tiesitkö, että on olemassa kahdenlaista leppää? Tervaleppää ja harmaaleppää.
Tervaleppää käytetään saunan lauteissa ja paneloinnissa sekä savustuslastuina esimerkiksi kalaa savustaessa. Tervalepässä on kaunis punertava sävy ja lauteena se ei kuumene miltei lainkaan. Harmaaleppä taas sopii erityisesti energia- tai polttopuuksi.
Tervalepän kasvupaikaksi sopii runsasravinteinen kostea kasvupaikka, jossa on liikkuva pohjavesi. Löytyykö sinun metsästäsi tulvametsä, meren tai järven rantaa tai suon reunaa? Jos vastasit kyllä voit istuttaa metsääsi tervaleppää sille ominaiseen kasvupaikkaan.
Tervalepän ja harmaalepän erotat parhaiten lehdistä, sillä tervalepän lehtien muoto on pyöreämpi ja pinta tahmainen. Muutama leppä siellä täällä metsissäsi voi nopeuttaa metsäsi kasvua typensidontakykynsä ansiosta.
Leppä kuin myös haapakin on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä puulaji, koska niissä elää paljon erilaisia eliölajeja. Luonnonmonimuotoisuuden kannalta ja ilmastonlämpenemisen seurauksena on kannattavaa kasvattaa sekapuustoisia metsiä eikä vain yhden puulajin metsiä.
Ilmaston lämmetessä riski erilaisille tuhoille yhden puulajin metsissä kasvaa. Yksi esimerkki on kirjanpainajan tuhot kuusikoissa. Siirry sinä siis metsänomistajana kasvattamaan sekapuustoisia metsiä.
Pakurikäävän kasvatus on huoletonta metsänomistajalle
Haluatko saada metsästäsi nopeammin tuloa kuin poltto- tai tukkipuilla? Entä onko sinulla huonosti kasvavaa tai nuorta metsää? Jos vastasit edellä mainituista kysymyksistä jompaankumpaan kyllä, pakurikäävän kasvatus voisi olla sinulle oikea tie tienesteihin.
Pakurikääpä on koivuissa esiintyvä lahottajasieni, jota käytetään luonnonlääkintään erityisesti Aasiassa ja Venäjällä. Sitä muodostuu luonnollisesti puiden vioittumakohtiin. Suuren kysynnän vuoksi luonnollisesti esiintyvää pakurikääpää ei kuitenkaan saada kerättyä tarpeeksi, vaan ympätylle, eli istutetulle pakurikäävälle olisi markkinoilla tilaa.
Pakurikäävän ymppäyksen voit tehdä esimerkiksi ensiharvennuksessa poistettaviin koivuihin. Heikkotuottoisissa koivikoissa tai rääseiköissä voit ympätä myös muut puut. Ympättävien koivujen läpimitan tulisi olla reilu 10 cm. Yhteen koivuun voit ympätä neljä ymppiä.
Ensimmäinen pakurikääpäsato kypsyy noin 5 – 8 vuodessa, joten yhdestä koivusta voit saada 20 vuoden aikana kaksi tai jopa kolme satoa pakurikääpää.
| Investoinnit (pakurin istutus eli ymppäys) | 2 – 5 €/ymppi (+ istutustyöt: n. 1 €/ymppi) | yht. 12 – 24 €/puu |
| Pakurin tuotto | n. 4 kg/puu (75% itävyys) | n. 1,5 kg/puu (kuivaa myyntikelpoista pakuria) |
| Myyntituotot | Markkinahinta n. 40 €/kg | 60 €/puu |
| Muut kulut | Sadonkorjuutyö | Pakurin kuivaus 12 € |
| Tuotto-odotus investoinneille (voitto) | 24-36 €/puu |
Pakurikäävän markkinahintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan vaihtelut sekä tuotteen laatu ja myytävän erän koko. Tulevaisuudessa Itä-Aasian väkiluvun kasvu sekä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava kysyntä vauhdittaa arvosienten markkina-arvon kasvamista. Pakurikäävän puhutaankin olevan metsän mustaa kultaa.
Tässä nyt muutamia erikoispuita, kääpää unohtamatta. Olivatko kaikki sinulle entuudestaan tuttuja? Olisitko valmis tekemään hieman enemmän töitä metsäsi eteen kuin yleisessä talousmetsässä? Kiinnostuitko jostain enemmän? Ole erilainen metsänomistaja ja ryhdy erikoispuiden kasvattajaksi!
Jälkikirjoitus
Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on kolmantena opiskeluvuotenaan projektityökurssi. Annoimme keväällä muutaman ehdotuksen projektitöiksi Tampereen Ammattikorkeakouluun. Iloksemme opiskelijat nappasivat näistä ehdotuksista kiinni ja saimme kolme motivoitunutta opiskelijaryhmää paneutumaan näihin aiheisiin.
Julkaisemme osan näistä työryhmien tuotoksista nyt blogissamme. Tämä blogikirjoitus on yksi näistä tuotoksista. Osaa hyödynnämme myöhemmin muulla tavalla.
Kiitos työryhmälle tästä kolmen jutun sarjasta ”Metsän muut tuotokset”: Emilia Aalto, Annina Ala-Viikari, Joonas Huuho, Sanna Suokas ja Tommi Törmä!
-Outi-