Pusikosta metsäksi – metsän arvoa nostamaan

Meidän metsä alkoi näyttää enemmän pusikolta kuin metsältä. Tajusimme tuon kesällä ja rupesimme miettimään, mitä sille pitäisi tehdä. Isäntä kävi siellä puuhastelemassa, mutta eihän hänkään paljoa sinne ehtinyt. Alkoi olla “suutarinlapsella ei ole kenkiä” – olo. Eikä sitä käsipelillä ruveta kuin satunnaisia puita polttopuuaineiksi kaatamaan. Varsinkaan, kun metsätyöt ei ole se päätyö kummallakaan meistä ja elämässä on paljon muutakin touhua.

Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja kävi paikanpäällä ja totesi tyynesti, että kyllä täällä tekemistä olisi. Kyllähän me sen tiesimme jo itsekin, että kohta liika harvennettu koivikkotiheys rupeaa häiritsemään puiden kasvua. Liian tiheässä puut joutuvat liian kovaan kilpailuun keskenään valosta ja ravinteista. Ne yrittävät työntää latvuksiaan mahdollisimman valoisaan ja venyttävät siinä vain pituuttaan, mutta eivät ehdi runkoa vankistamaan. Toisaalta ravinteita ei tahdo riittää kaikille, minkä ensimmäisenä huomaa siitä, että puuston alla rupeaa vihreä ja vehreä pohjakasvillisuus kuolemaan. Ei ole marjoja, eikä sieniä poimittavaksi. Ei siellä omassa metsässä enää niin kiva ollut kulkeakaan, kun ei paikoitellen läpi meinannut päästä. Tuo on muuten hyvä mittari kenelle tahansa metsänomistajalle: jos et tahdo löytää paikkaa, mistä metsän puolelle pääsisi, on se jo liian tiheää ja jotain pitäisi kiiruusti tehdä. Eihän ne kasvimaallakaan porkkanat kasva, jos ei niitä harvenna.

Tarkemman pohdinnan ja metsäneuvojan ehdotuksen jälkeen päädyttiin tilanteeseen, jossa kaksi kolmasosaa tilan kuvioista käydään läpi. Ensiharvennusta, harvennusta, ylispuiden poistoa ja yksi pieni tuottamaton kuvio vallan nurin ja uusintaan. Eihän noilla toimenpiteillä vielä mitään isoa tiliä tehdä, kun pääasiassa tuolta poistuva puusto on kuitupuukokoista ja -hintaista. Hyvä, kun jotain jää saamapuolelle, eikä kaikki mene korjuukustannuksiin.

Nyt, kun tuo saadaan tehtyä, voidaan hetkeksi huokaista ja tiedetään, että seuraavalla kierroksella 5-10 vuoden päästä on sitten jo tukkikokoistakinpino laanilla puuta kaadettavaksi, jolloin hiukan jo kirstun pohjalle kilahtaa eurojakin. Tässä on hyvää aikaa miettiä, mihin ne eurot sitten sijoittaa. Metsänhoito ei ole mitään nopean toiminnan ja tuoton työtä, vaan vuosien päähän katsovaa, pitkäjänteistä, suunnitelmallista taloudenpitoa. Kyllä – taloudenpitoa. Monella metsänomistajalla metsä on yksi iso omaisuuserä, jolla on todellakin merkitystä perheen talouteen. Jos emme nyt olisi näitä toimenpiteitä teettäneet, olisi tuo tuleva tuotto jäänyt varmuudella huomattavasti heikommaksi. Ja siitäkös jälkikasvu olisi riemastunut, kun sen olisi aikanaan huomannut. 

Aikaa tämäkin prosessi otti. Siitä, kun ruvettiin pohtimaan, että jotain tarvis tehdä siihen, että metsäkone paikalle tuli, meni reilusti yli puoli vuotta. Ja tämä tapahtui nopeasti. Joskus voi olla, että ajatuksesta toteutukseen voi mennä parikin vuotta – varsinkin jos on kyse talvikorjuuna tehtävästä päätehakkuusta ja sattuu leudot talvet, eikä puun ostajalla ole kiire saata puuta liikkeelle. Meillä oli vielä voimassa oleva metsäsuunnitelma, jota oli päivitetty ja tiedettiin tilanne, jolloin töiden suunnittelun alkuun päästiin melko helposti. Jos taas olisi lähdetty nollista ilman kuviotietoja metsästä, olisi hoitotarpeiden kartoitus ottanut enemmän aikaa.

Myös, jos olisimme luottaneet pelkästään metsään.fi palvelun tietoihin, niin metsään olisi menty. Siellä tiedot olivat vuodelta 2009, jotain päivitystä oli ajokone tuo tavaraa laanille2012 tehty, mutta siellä ei ollut niitä omia raivauksia, istutuksia ja muita, joita sen jälkeen on tehty. Monella tuon palvelun tiedot perustuvat pelkästään Suomen laajuiseen metsien inventointiin ja laserkeilausdataan, eikä kukaan ole tietoja metsässä käynyt varmistamassa. Olisi saattanut ehdotuksissa olla päätehakkuuta jo kuvioille, jotka ovat parhaassa kasvussaan vielä ja tuottavat tulevien vuosien aikana oikeasti kuitupuukokoisesta puustosta kunnon tukkia. Ei kannata alle kahdenkympin kuutiohinnalla myydä pienempää määrää puuta, josta parin vuoden päästä voi saada isomman kuutiomäärän ja yli 60 euroa kuutiolta.

Metsäkone pärähti alku viikolla palstalla käyntiin ja aloitti urakkansa. Mielenkiintoista oli nähdä, että kyllä siellä pusikossa metsä piilossa oli. Lumi suojaa maastoa koneiden alla ja suunnitellut ajourat ehtivät jo jäätyäkin ennen isomman lumikerroksen päälle satamista. Sen tiedän, että työtä siellä piisaa meille vielä ensi kesänäkin. Varsinkin näillä lumisateilla aina jää  ajokoneenkuljettajalta jotain huomaamatta metsään, josta saa vielä hellapuita ja saunan pesään klapia. Ja aina on niitä lumppeja ja paksumpia oksia, joita ei energiapuukasaan kerätä.

Tuoreen kaadetun puun tuoksua päivällä ihastellut,

-Outi-

Talvella on hyvä tehdä suunnitelmia

Vihdoinkin tuli oikein kunnon talvi. Lunta taitaa olla koko maassa mukavasti ja pakkanen paukkuu välillä kipakastikin. Mukavia muutamien pakkasasteiden päiviä, jolloin aurinkokin on pilkistänyt, on ollut useita. Luonto on kaunis lumipeitteessään.

Ensimmäiset pahemmat lumimyräkätkin on jo saatu kokea sähkökatkoksineen osassa maata. Silloin, kun seinästä ei sähkö virtaa ja moni arkinen askare hankaloituu, tunnen syvää kiitollisuutta metsiä ja puulämmitteistä hellaa, takkaa ja saunaa kohtaan. Klapia pesään ja tuijottamaan maagisia tulen liekkejä. Siinä väkisin mieli rauhoittuu ja syke laskee, kun pirtti lämpiää ja keittiön hellalla voi keitellä ruoat ja kahvit. Varautua on kyllä pitänyt, että kuivia klapeja on ja kanisterista löytyy puhdasta vettä tai sitten lähdetään hakemaan naapurin käsipumppukaivosta vettä. Ymmärrän myös, että monessa paikassa sähkökatkot tuovat jo katastrofin aineksia ja onneksi on keksitty aggrekaatit ja muut varavirtavoimat, joista saadaan apu mm. sairaaloissa tai karjatiloilla. Näitä on muuten hyvä joskus pohdiskella, kuinka riippuvaisia me oikeasti ollaan jostain sellaisesta perusasiasta kuin sähkö tai puhdas vesi. Ja mitä ovat ne vaihtoehdot, jos noita ei jostain syystä saakaan. Puulämmitteiset varaavat takat voivat olla pelastus talon lämmityksessä, mutta sekin vaatii kuivaa klapia, jota saa metsästä. Onhan metsäsi hoidettu hyvin, jotta niiden puuntuottokyky säilyy?

Tästä päästäänkin varsinaiseen aiheeseen. Millä jamalla ovat metsiesi hoitosuunnitelmat? Nyt talvipakkasilla on loistava hetki istahtaa pohtimaan näitäkin asioita – vaikka sitä takkatulta tuijotellen. Moni on tehnyt uuden vuoden lupauksia ja päätöksiä oman kuntonsa tai hyvinvointinsa eteen. Voisiko lupauksen tehdä myös oman taloutensa hoitamisen parantamiseen? Metsän hoitaminen on juuri sellainen asia, jolla tuohon voi pitkäjänteisellä työllä vaikuttaa. Metsä ei kasva hetkessä, eikä sen arvo sahaa kuin osakkeiden kurssit Helsingin pörssissä. Kuitenkin se, miten hoidat tai olet hoitamatta metsääsi, vaikuttaa mahdollisiin metsästä saataviin tuloihin viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Vaikka sinulla ei juuri nyt olisikaan akuuttia rahan tarvetta, niin tämän päivän päätöksillä on vaikutusta siihen, mitä sieltä metsästä voi tulevaisuudessa saada – joko sinä itse tai seuraava metsänomistajasukupolvi.

Hyvä on aloittaa kaivamalla piirongin Metsäsuunnitelman hakkuuehdotuslaatikosta metsäsuunnitelma, jos sellainen on metsällesi tehty. Metsäsuunnitelmassa metsätila on jaettu niin sanottuihin kuvioihin, jotka ovat samaa metsätyyppiä ja saman kokoista puustoa. Kullekin kuviolle löytyy metsäsuunnitelmasta ehdotukset hoitotoimenpiteiksi lyhyellä, keskipitkällä tai pidemmällä ajalla. Eri kuvioille on erilaisia ehdotuksia sen mukaan, mitä siellä on tilanne ollut, kun metsäsuunnitelma on tehty. Jossain olisi taimikko hoidettava, toisaalla saattaa olla ensiharvennusta kaipaavaa puustoa ja jossain voi olla jo isoakin tukkikokoista metsää. Voi myös olla kuvioita, joille ei tarvitse nyt tehdä yhtään mitään, vaan antaa kasvaa rauhassa. Metsäsuunnitelma tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sitten se pitäisi päivittää. Käydä tarkistamassa, mikä siellä metsässä on tilanne. Onko metsä kasvanut oletetusti vai nopeammin tai hitaammin. Ettei vaan olisi mitään myrsky- tai hirvituhoja sattunut. Ellei metsäsuunnitelmaa ole, suosittelen laittamaan sellaisen tilaukseen. Kannattaa kysyä omasta metsänhoitoyhdistyksestä tai muulta paikalliselta metsäpalveluiden tuottajalta tarjousta suunnitelman tekemisestä. Missään nimessä ei kannata luottaa pelkästään metsään.fi palvelun tietoihin, jotka on kerätty laserkeilausdatasta, mutta jota ei ole käyty maastossa varmentamassa oikeiksi. Nyt kevättalvella on hyvä nuo tarjoukset pyytää, niin valittu tekijä pääsee sitten heti sopivien kelien tultua suunnitelmaan käsiksi ja maastoon tarvittavia mittauksia tekemään. Metsäsuunnitelma muuten tehdään sen mukaisesti, mitkä ovat sinun omat toiveesi metsäsi hoitamiseksi. Jos haluat maksimoida taloudellista tuottoa tietyllä aikavälillä tai painottaa monimuotoisten luontoarvojen säilymistä metsässäsi, metsäalan ammattilainen ottaa nämä asiat huomioon suunnitelmaa tehdessään. Suunnitelma on myös oikeasti suunnitelma ja ehdotus hoitotoimenpiteistä. Se ei edellytä sinulta toimenpiteitä, jos et halua mitään tehdä tai voit poiketa ehdotuksista. Teet itse päätöksesi, miten sinun metsääsi hoidetaan ja miten sieltä puuta hakataan.

Suunnitelman kanssa on sitten hyvä pohdiskella tilannetta. Onko siellä ehdotettuja toimenpiteitä ja millaisia ne ovat? Onko siellä jotain, mitä itse metsänomistajana voisit tehdä? Tai haluatko ostaa työn joltain paikalliselta metsäpalveluiden tuottajalta? Jos taas on jo harvennuksia tai puukauppoja tehtäväksi, niin mieti, miten niitä lähtisit viemään eteenpäin. Niissä on monenlaisia kiemuroita tiedettäväksi ja hoidettavaksi, mutta kyllä niistä selviää, kun vähän näkee vaivaa asian eteen. Puukauppojen teko ottaa jonkun verran aikaa, joten on hyvä aloittaa tuo prosessi ajallaan, jos tiedät tulevista rahantarpeistasi. Puukaupat kannattaa kilpailuttaa useammalla ostajalla ja vertailla tarjoukset keskenään, jotta saat tehtyä itsellesi ja metsällesi parhaat kaupat. Metsästäsi riippuu, milloin sinne voi metsäkoneella mennä ja kuinka kiinnostava se ostajille on. Myös eri ostajien tilanne vaikuttaa siihen, millaista hintaa he sinulle tarjoavat puistasi ja milloin he sitten hakkuut toteuttavat, jos kaupat syntyy. Julkaisemme pian pienen ilmaisen vinkkioppaan puukauppojen tekemisestä ja millaisilla asioilla voit kasvattaa mahdollisuuksiasi parempiin kauppoihin. Täytyy vielä ratkoa muutamat tekniset ongelmat, jotta saadaan tuo julkaistua.

Nyt, kun talvi on kauneimmillaan, niin lähdetään ulos nauttimaan siitä! Sukset jalkaan ja ladulle. Tai lumikengät ja niiden kanssa metsään umpihankeen. Aaro Hellaakosken säkeiden mukaan:

“”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”

-Outi-