5 syytä, miksi kannattaa käydä metsätilalla säännöllisesti
Metsätilalla kannattaa käydä säännöllisesti katsomassa, onko kaikki siellä hyvin. Käymällä paikan päällä voit tehdä havaintoja monenlaisista asioista, jotka helpottavat metsän hoitotöiden suunnittelua. Kun näet tilanteen omin silmin, voit vahvistaa ajatuksiasi siitä, miten haluat metsäsi kanssa toimia ja ovatko ajatukset mahdollisia toteuttaa.
Metsätilalla käynti on hyvä tehdä vähintään kerran vuodessa. Hyvä, jos ehdit käymään parikin kertaa – vaikkapa keväällä lumien sulettua ja syksyllä vielä toiseen kertaan. Nämä tarkastuskäynnit voit kirjata myös metsäverotukseen vähennettävinä matkakuluina. Toki, jos metsässäsi tehdään hoitotoimia tai hakkuita, on siellä hyvä käydä myös niiden yhteydessä, jos se suinkin on mahdollista.
1. Taimikoiden tila on hyvä tarkistaa
Taimikoiden tilanne on hyvä tarkistaa vähintään vuosittain. Moni metsänomistaja luottaa siihen, että kyllä ne taimet siellä pärjäävät, kun ne on maahan saatu. Mutta metsänomistajana sinun kannattaa pitää huolta tuosta investoinnistasi. Siihen on sitoutunut rahaa – maanmuokkaus, taimet ja mahdollisesti istutustyö ovat maksaneet sinulle. Tuloja sieltä on kuitenkin tulossa vasta harvennusten myötä, mihin voi mennä pari kymmentä vuotta. Ja niidenkin tulojen määrään vaikuttaa kovasti se, kuinka hyvin taimikoista on pidetty huolta ja miten ne kasvavat.
Keväällä voi rouste nostaa edellisenä vuonna istutettuja taimia maasta, jos taimet eivät ole kunnolla ehtineet juurtua. Eiväthän ne pienet taimet siitä tykkää, jos ne yhtäkkiä pullahtavat maasta. Pikainen uudelleenistutus voi ne vielä pelastaa. Mutta jos ne ovat jo puolen kesää köllötelleet kyljellään maan päällä auringossa, niin ei niistä kunnon puita tule, jos eivät vallan ole kuolleet.
Myös heinikko ja vatukko kiusaavat ensimmäisinä vuosina taimia rehevämmillä mailla. Myöhemmin alkavat lehtipuiden vesakot lykkäämään vartta ja jättävät istutustaimet alleen. Taimikon heinäys ja varhaisperkaus varmistavat, että taimilla on ensimmäisinä vuosinaan tilaa kasvaa. Myöhemmin perkauksessa jo siivotaan vesakkoa pois ja tehdään jälleen tilaa kunnon taimille. Jos nämä ensimmäisten vuosien taimikonhoidot laiminlyödään, voi edessä olla sellainen risukko ja viidakko, josta ei kunnon metsää saa välttämättä edes kovalla työllä. Silloin on alkuinvestointi mennyt hukkaan. Sitä et varmaan metsänomistajana halua.
Taimikon tarkastuksen yhteydessä näkee myös sen, onko mahdollisesti tarvetta täydennysistutukselle. Jos vaikka myyrät ja jänikset ovat syöneet taimia tai niitä on kuollut kuivuuteen, voi taimien määrä hehtaarilla jäädä liian alhaiseksi ja tulla eteen täydennysistutustarve.
2. Käymällä metsätilalla näet mahdolliset tuhot metsässä
Kun käyt paikan päällä metsätilallasi, näet mahdolliset tuhot. Tuhoja on monenlaisia. Niitä voivat aiheuttaa myrskyt ja talven isot lumimäärät. Syyllisiä voi löytyä myös eläimistä. Hirvet ovat saattaneet popsia taimikossa taimien latvuksia suihinsa. Herkkua ovat monet lehtipuut, mutta myös männyn taimet kelpaavat hyvin hirvelle. Vaarassa ovat 1 – 3 metrin mittaiset taimet. Pienempien taimien kimpussa voivat uurastaa jänikset ja myyrät.
Isompien myrskyjen aikaan tuhoista uutisoidaan laajastikin, jolloin metsänomistajatkin havahtuvat tarkastamaan oman metsätilan tilanteen. Pienempien, paikallisten myrskyjen kohdalla näin ei ole. Silloin metsänomistajan oma aktiivisuus on tärkeää. Lumituhojen osalta tilanteen näkee usein vasta keväällä lumien sulettua, millaisia vaurioita puustoon on tullut.
Myös erilaiset hyönteistuhot ovat lisääntyneet viime vuosina, kun ilmasto on lämmennyt ja tuhohyönteiset ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi. Metsätilalla käydessä voi tehdä myös havaintoja mahdollisista hyönteistuhoista tai muista puiden sairauksista. Metsänomistajan ei itse tarvitse pystyä tunnistamaan eri tuhojen aiheuttajia, mutta hyvä on huomata mahdolliset ongelmat ja pyytää sen jälkeen metsäalan ammattilaista käymään arvioimassa tilanteen.
On täysin metsänomistajasta itsestään kiinni, milloin mahdolliset tuhot huomataan. Isommat tuhot on hyvä inventoida mahdollisimman pian, jotta voi käynnistää mahdollisen korvausprosessin nopeasti. Turhaa on vuoden parin päästä ruveta kyselemään vakuutusyhtiöltä korvauksia tuhoutuneesta metsästä, jos ei ole tarkkaa tietoa tuhon ajankohdasta ja aiheuttajasta.
Toki se metsävakuutus pitää olla voimassa, jotta korvauksia voi edes hakea. Onko metsän vakuuttaminen järkevää? -jutussa käydään metsän vakuuttamista laajemmin läpi.
Hirvivahingoista metsissä voi hakea korvausta Metsäkeskuksen kautta valtiolta. Tietoa tästä löytyy Metsäkeskuksen Hirvieläinvahinkoilmoitus ja korvaushakemus -sivulta.
Luken Metsäinfo-sivuilla on laajasti hyvää tietoa metsätuhoista ja niiden aiheuttajista.
3. Metsänhoitotöiden suunnittelu on helpompaa, kun näet tilanteen paikan päällä
Metsänhoitotöiden suunnittelu on helpompaa, kun tilanteen näkee siellä metsässä. Hoitotöiden suunnnittelussa voi apuna käyttää metsätilan tietoja ja karttoja metsään.fi -palvelussa. Tiedot on kuitenkin suuntaa antavia. Kannattaa tarkistaa, miltä vuodelta kaukokartoitustiedot siellä ovat. Onko tietoihin päivitetty mahdollisia tehtyjä toimenpiteitä?
Karttojen avulla on hyvä lähteä omaan metsään tutkimaan tilannetta, pitääkö tiedot paikkaansa. Onko se metsä sen näköistä, millaisia toimenpiteitä palvelussa jo ehdotetaan. Oletko samaa mieltä ehdotusten kanssa?
Kun lähdet katsomaan metsätilaasi, ole ajatukset avoinna ja pohdi, mitä voisi olla tehtävää. Jos metsä on jo niin tiheää, ettei sinne meinaa mahtua menemään, olet jo myöhässä. Myös jos pohjakerros alkaa olla jo pelkkää harmaata ja ruskeaa, eikä siellä enää mikään kasva, on viimeistään aika pohtia metsän uudistamista.
Nosta katseesi myös ylöspäin. Miltä puiden latvukset näyttävät? Kuinka paljon siellä on vielä vihreää? Onko latvusto jo sulkeutunut vai näkyykö sieltä vielä taivasta? Näkyykö neulasissa tai lehdistössä mahdollisia sairauksien aiheuttamia vikoja?
Onko kaikki metsäsi arvokkaat luontokohteet kirjattuna tilatietoihin? Onko siellä mahdollisesti sellaisia paikkoja, jotka haluaisit muuten säästää?
4. Miten sinne metsään pääsee?
Karttoja katsomalla voi näyttää siltä, että metsään pääsee hyvin, kun tiet vievät perille asti. Kun käyt metsätilalla, pohdi mennessäsi sitä, ovatko tiet sellaisessa kunnossa, että sinne voisi ajaa isolla lavettiautolla, jonka kyydissä on metsäkone tai pääseekö puutavara-auto hakemaan puukuormaa hakkuiden jälkeen?
Totuus voi kuitenkin olla kartoista poikkeava. Tiet kapenevat kapenemistaan. Hyvä, kun henkilöautolla pääsee pusikoitunutta metsätietä ajamaan. Ja löydätkö henkilöautollekaan hyvää kääntöpaikkaa sieltä?
Missä kunnossa on tie metsääsi? -jutussa paneudutaan tarkemmin tieasioihin. Teiden kunto voi tulla esteeksi puukauppojen teolle. Tai teiden kestävyys voi rajoittaa hakkuut vain talviajalle maan ja tien ollessa kunnolla jäässä.
5. Oma hyvinvointisi paranee metsässä
Yksi tärkeä asia metsässä käymisessä on metsänomistajan oma hyvinvointi. Tutkitusti jo viidentoista minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta ja lisää hyvinvointia. Metsässä kulkeminen on hyvää liikuntaa, jossa usein tulee harjoitettua tasapainoakin. Fyysinen kuntokin pysyy hyvänä luonnossa liikkuessa. Luonnon monipuolinen bakteerikanta vahvistaa ihmisen immuunipuolustusta, joten iske kädet maahan, halaa puita ja napsi syötävää suuhusi.
Luonto tarjoaa myös melkoisen taidekimaran, joka muuttuu jatkuvasti vuoden- ja vuorokaudenajasta riippuen. Miten aurinko paistaa mistäkin. Millaisia jälkiä eri eläimet ovat jättäneet ja millainen konsertti metsässä kuuluu. Eri kasvien hajut, värien ja muotojen kirjo. Kaikki aistit saavat ruokaa ja voit nauttia kokonaisvaltaisesti metsästäsi.
Saatat myös hämmästyä, miten metsä on muuttunut edellisten käyntien jälkeen. Oletko nähnyt 10 vuotta sitten istutettua taimikkoa, millaiseksi se on hujahtanut? Miten on harvennuksen jälkeen puut kasvaneet? Onko marja- tai sienipaikat siirtyneet edellisen käynnin jälkeen?
Miten tilakäynnin voi toteuttaa?
Paras on aina, jos pääset itse käymään metsässäsi. Omin silmin nähtynä ja koettuna tilanne on aivan eri kuin pelkästään paperilla tai digipalveluista ruudulta katsottuna. Mittasuhteet ja muut asiat eivät välity niin hyvin minkään laitteen välittämänä kuin itse konkreettisesti nähtynä.
Mikäli et vielä metsäasioista tunne ymmärtäväsi riittävästi, kannattaa kysyä jotain metsäasiantuntijaa tai kokeempaa metsänomistajaa mukaan tilakäynnille. He pystyvät paikan päällä havainnollistamaan ja kertomaan sinulle asioita metsäsi tilasta. Samalla voit kysyä heiltä kaikkea mahdollista, mikä mieltäsi askarruttaa metsäsi kanssa.
Aina ei kuitenkaan ole mahdollista itse lähteä sinne metsään käymään. Silloin on hyvä vaihtoehto, jos voit saada järjestettyä etämetsäkäynnin. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksesi metsäasiantuntija voi lähteä tekemään tilakäyntiä niin, että olet mukana etäpalaveriyhteyden päässä. Kun hän on metsässäsi, voit suoraan saada vastauksia ja hänet kuvaamaan niitä kohteita, joista haluat keskustella lisää. Toinen vaihtoehto voi olla, että hän käy kameran kanssa siellä etukäteen ja ottaa kuvia ja videota eri kohteista ja pidätte myöhemmin etäpalaverin, jossa hän voi esitellä kuvien ja videoiden avulla sinulle metsätilaasi ja siellä tekemiään havaintoja.
Tärkeintä on, että olet kiinnostunut metsästäsi ja sen hyvinvoinnista. Ota vesipullon lisäksi eväät mukaan ja lähde metsäseikkailulle! Samalla, kun pohdit metsäsi hyvinvointia ja suunnittelet hoitotoimia, voit nauttia luonnosta ja ladata omia akkujasi.