5 syytä, miksi pyytää metsäalan ammattilainen tekemään tila-arvio metsästä perunkirjoitusta varten
Kun ihminen kuolee, häneltä jäänyt omaisuus on luetteloitava ja kirjattava perunkirjoituksessa perukirjaan. Omaisuuden arvo myös arvioidaan ja kirjataan ylös. Perukirjaa varten selvitetään myös kuolleen henkilön perilliset, niin sanottu perikunta. Myös mahdollinen testamentti, jolla henkilö on määrännyt omaisuutensa siirtymisestä luetaan ja kirjataan ylös. Mikäli kuollut henkilö on ollut naimisissa, niin lesken omaisuus kirjataan myös perukirjaan ja tarkistetaan omaisuuden jakautuminen leskelle ja perikunnalle.
Perukirja on virallinen asiakirja, joka on itse asiassa veroilmoitus kuolleen henkilön omaisuudesta verottajalle. Tuon paperin mukaisesti verottaja määrää perintöverot perillisille. Niin järjen vastaiselta kuin se tuntuukin, että omaisuus, josta on jo aikanaan maksettu tuloverot ja mahdolliset pääomaverot, tulee jälleen kerran verotetuksi – nyt perintöverona. Ja maksajina ovat perinnönsaajat. Onneksi tuossa sentään on eri veroluokkia ja perintöveroprosentin suuruuteen vaikuttaa perittävän omaisuuden määrä. No, ei mennä noihin yksityiskohtiin sen tarkempaan tässä. Ajantasaiset tiedot perintöveroluokista ja perintöveroprosenteista löytyy verottajan nettisivuilta www.vero.fi.
Miksi sitten rupesin tästä asiasta kirjoittamaan sinulle? Miten tämä liittyy metsänomistamiseen? Metsä on omistajalleen kiinteää omaisuutta, ihan niinkuin muutkin kiinteistöt – omakotitalo, asunto, kesämökki. Perukirjaan kirjataan kaikki omaisuus ja sille annetaan joku arvo. Kun kaikki omaisuus on laskettu yhteen, tarkistettu perilliset ja laskettu perintöosuudet – minkä verran kenellekin perintökaaren sekä testamentimääräysten mukaisesti tulee perintöä, laskee verottaja sitten sen kullekin lankeavan perintöveron ja lähettää maksulaput perillisille.
Yhtäkkiä voisi tulla mieleen, että mitä pienemmät arvot kaikelle omaisuudelle kirjataan, sen parempi ja pienemmät verot maksettavaksi. Mutta tässä kohtaa voidaankin karahtaa kiveen kunnolla. Siksi käydään tässä nyt muutamia metsätilan arvottamiseen liittyviä asioita läpi.
1. Verottajan maakunnittaiset keskihinnat eivät kerro totuutta
Verottajalla on olemassa vuosittain vahvistetut keskihinnat metsätiloille. Saatat pohtia, eikö ne nyt ole ihan hyvät antamaan arvion metsätilan arvosta perukirjaan. Muutenkin on paljon hoidettavia ja selvitettäviä asioita, joten miksi nyt vaivautua pyytämään jotain metsäalan ammattilaista tekemään arviota ja vielä maksamaan siitä arviosta?
Toki, voittehan te käyttää halutessanne noita keskihintoja. Samoin voitte käyttää vastaavia keskimääräisiä myyntihintoja antamaan arvion mahdollisten muiden kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden arvostakin. Mutta katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.
Tiedättekö, millaista metsää se metsänne on? Onko se taimikkovaltaista pientä puustoa, josta ei puukauppatuloja ole tiedossa muutamaan kymmeneen vuoteen vai vanhaa isoa puustoa olevaa metsää, josta voisi olla hakkuutuloja saatavilla? Tai onko metsä mahdollisesti muuten arvokas erityisluontokohde tai mahdollisesti jopa suojeltu metsä?
Näihin erilaisiin metsiin eivät nuo verottajan keskihinnat ota kantaa – siellä on yksi ja sama hehtaarihinta kaikenlaisille metsille maakunnittain. Hassua on myös se, jos vaikka maakuntaraja sattuu menemään kahden aivan vastaavantyyppisen ja ikäisen metsän välistä, niin toisessa maakunnassa hehtaarihinta voi olla 2000 € ja toisessa 4000 €. Ainakaan minun mielestäni ei ole sama asia, jos samanlaisesta metsästä toista perintöverotetaan 2000 € ja toista 4000 € hehtaarihinnasta. Jos metsäalan ammattilainen käy arvioimassa nuo metsät, tulee todennäköisesti hehtaarihinta olemaan hyvin lähellä samaa molemmissa tapauksissa maakunnasta huolimatta.
2. Perintöverotuksen optimointi
Perintöveroprosentti riippuu perinnönsaajan ja perinnön jättäjän välisistä sukulaisuussuhteista sekä perinnön suuruudesta. Alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa perintöveroa ollenkaan. Sen yli menevältä osuudelta veroprosentin suuruus muuttuu perinnön arvon kasvaessa. Lähisukulaisten perintöveroprosentit ovat seitsemästä prosentista 33 prosenttiin. Tarkemmat tiedot löytyvät verottajan Perintöverolaskuri -sivulta.
Perintöverotukseen vaikuttaa koko perinnön arvo ja monelleko perilliselle perintö on jakautumassa. Mikäli perittävän osuuden arvo menisi jonkun perinnön arvoluokan yli seuraavalla tasolle, kannattaa ehkä miettiä, onko perusteita jonkun omaisuuserän – esimerkiksi metsätilan – arvon pienentämiselle.
Metsän osalta voi tulla kyseeseen myös omistus- ja hallintaoikeuden eriyttäminen. Esimerkiksi metsätilan omistus voidaan siirtää vaikka lapsenlapselle, mutta tilan hallintaoikeus voidaan jättää lapselle. Perinnön arvoon vaikuttavat, millainen hallintaoikeus on sekä hallintaoikeuden saajan ikä. Hallintaoikeus perintöverotuksessa -sivulla on tietoa, miten eri asiat vaikuttavat.
Toisaalta alaikäisten lasten kohdalla on hyvä miettiä, tuoko perinnön hänelle siirtäminen edunvalvojalle velvollisuuden ilmoittaa ja raportoida omaisuudesta ja sen hoidosta holhousasioiden rekisteriin. Tai voiko omaisuus vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin saada opiskeluaikana asumistukea, jos omaisuudessa on metsää. Viranomaisilla on oletus, että metsästä saa säännöllistä tuloa vuosittain, vaikka tilanne ei niin käytännössä olisikaan.
Nyt mentiinkin jo perunkirjoituksesta ja perukirjasta ulos. Nämä asiat on kuitenkin hyvä tiedostaa ja selvittää, jotta ei yhdellä metsätilan arvon kirjaamisella perukirjaan aiheuteta tarpeettoman suuria perintöveroja eikä hankaloiteta tulevaisuuden omaisuudenhoitoasioita.
3. Mahdollinen metsän myyminen ja sen myyntivoittoveron optimointi
Metsätilan perijällä tai perijöillä saattaa olla heti ajatus siitä, että myyvät metsän tai oman osuutensa metsistä pois mahdollisimman pian. Tässä kannattaa muistaa se, että myyntivoittovero (30% tai 34%) on yleensä korkeampi kuin perintövero.
Myyntivoittovero lasketaan myyntivoitosta. Se saadaan vähentämällä myyntihinnasta hankintakulu ja kaupankäyntiin liittyvät kulut. Perinnön kohdalla hankintakulu on sama kuin perukirjaan merkitty metsätilan arvo.
Myyntitilanteessa on verojen optimoimiseksi parempi, mitä pienemmäksi myyntivoiton saa. Silloin perukirjassa metsätilan arvo voi olla hyvä kirjata yläkanttiin ja maksaa hieman isommat perintöverot. Perintöveroprosentti on aina pienempi kuin myyntivoittovero.
4. Perinnönjaon helpottaminen
Kun kaikki omaisuus on arvioitu mahdollisimman toden mukaisilla arvoilla perukirjaan, on helpompi perikunnan keskustella myös perinnönjaosta. Jos kaikki eivät halua periä metsää, niin asioista kannattaa keskustella jo perunkirjoitusta tehtäessä, jotta erilaisten omaisuuserien arviointi on myös tasapuolista tulevaa perinnönjakoa ajatellen.
Mikäli perikunnassa on useampi, jotka haluavat saada osuutensa metsästä, kannattaa tila-arviota tilattaessa pyytää arvioijaa myös tekemään ehdotusta, miten tila voitaisiin fiksusti jakaa tarvittaviin osiin. Joskus voi olla, että metsätilan jakaminen ei ole järkevää, kun jaetuista osuuksista tulisi niin pieniä, että niiden hoitaminen ei ole taloudellisesti järkevää.
Jakopäätöstä ei tarvitse tehdä perunkirjoituksessa, mutta tuo voi olla hyvä kysyä samalla metsäalan ammattilaiselta, kun hän tila-arvion tekee perunkirjoitusta varten. Metsäalan ammattilainen osaa vinkata erilaisista omistusmuodoistakin hyötyineen ja haittoineen, jotta pääsette niitä pohtimaan.
5. Perintöriitojen välttäminen
Valitettavan usein kuulee, kuinka perikunnissa riidellään monenlaisista perinnönjakoon liittyvistä asioista. Joskus välit tulehtuvat niin, että vuosikausiin tai jopa kymmeniin ei puhuta keskenään. Onko joku osuus perinnöstä sen arvoista, että mieluummin rikotaan ihmissuhteet läheisten kanssa kuin päästään sopuun.
Metsätilan kohdalla mahdollisimman realistinen tila-arvio antaan paremman pohjan perinnön jakamiselle kuin verottajan keskihintojen mukaan tehty arvio tai pahimmillaan itse arvioitu hinta metsätilalle.
Kun perinnönjako voidaan tehdä mahdollisimman toden mukaisilla arvoilla, ei ainakaan rahallisesti kukaan perijä häviä tai voita toisten kustannuksella. Kun tila-arvio on teetetty ammattilaisella, ei myöhemminkään pitäisi kenelläkään olla tarve kyseenalaistaa arviota.
Kuten tästä kirjoituksesta varmaan huomasit, perintöasiat ovat melko monisyisiä juttuja. Jo perunkirjoituksen tekeminen ja siihen valmistautuminen vaativat usein monenlaisten asioiden selvittämistä ja niihin perehtymistä. Asiakirjojen saaminenkin eri viranomaisilta saattaa joskus ottaa aikaa. Sitä aikaa kannattaa hyödyntää pohtimalla näitä erilaisia vaihtoehtoja valmiiksi.
Ja jotta kaikkea ei tarvitsisi itse opetella alusta lähtien, suosittelen käyttämään asiantuntija-apua niin metsätilan arvioimiseen kuin perunkirjoituksen tekemiseen. Jää paljon vähemmän jossiteltavaa myöhemmäksi, kun kaikki on hoidettu asiantuntijoiden avustuksella.